Kun sudet tulevat kaupunkeihin, karkotuksiin ryhdytään – miksi maaseudulla samaa turvaa ei tarjota

Maaseudun susiongelma on pahentunut vuosi vuodelta, eikä tilanteessa ole nähtävissä helpotusta. Viimeksi kainuulainen mies joutui ampumaan suden pelastaakseen koiransa (MT 24.10).

Poliisi selvittää asiaa, kuten petojen ampumisten osalta aina. Syyttäjältä odotetaan esitutkinnan jälkeen päätöstä siitä, oliko teko ”pakkotilanteen” takia perusteltu.

Murhe omasta koirasta on iso, samoin paine tutkinnasta ei varmasti tunnu kenestäkään hyvältä.

Juuri tällä hetkellä metsästyskaudella tuntuu, että koiria jää suden suuhun lähes päivittäin.

Petovahinkotilaston mukaan määrä on kuluvan vuoden osalta 36. Tosin läheskään kaikkia petovahinkoja ei ole tilastoon ilmoitettu. Todellinen luku on suurempi.

Poroja sudet ovat sen sijaan tappaneet noin 700 ja lampaita 300. Nautavahingot näyttävät tänä vuonna jäävän alle kymmeneen.

Susille on metsissä tilaa, mutta asutuksen lähelle harva maaseudulla asuva heitä kaipaa. Koulutaksia pimeässä odottavien lasten pelko on perusteltu. Myöskään omassa pihapiirissä hiippaileva peto ei muutenkaan mieltä lämmitä.

Kun pedot ovat löytäneet nyt tiensä myöskin pääkaupunkiseudulle, jopa poliisi on aktivoitunut karkottamaan susia kauemmas.

Maaseudulla asia on herättänyt hämmennystä ja jopa närkästystä. Miksi kaupunkilaisten huoli otetaan tosissaan, mutta maaseudulla asian annetaan olla.

Asiaan kiinnitti huomiota myös Metsästäjäliiton johtoon tähyävä Ilkka Mäkelä (MT Live 28.10.).

Mäkelän mukaan suomalaiset eivät ole susiongelman edessä tasa-arvoisia.

Samalla Mäkelä peräsi poliisilta selkeämpää ja tehokkaampaa linjaa, miten se aikoo petoasiaan eri puolilla maata puuttua.

Myös kansalaiset odottavat viranomaisilta suojelua nyt tilanteessa, jossa suden ja muiden suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on käytännössä valitusten takia loppunut.

Poliisilla ei käytännössä ole halua susijahtiin ryhtyä. Väkivalta- huume- ja jengirikollisuuden paheneminen ovat pahoja yhteiskunnallisia ongelmia, joihin poliisi haluaisi resurssejaan suunnata.

Mutta kuka tätä asiaa nyt hoitaa?

Katseet kohdistuvat maa- ja metsätalousministeriöön, joka tuntuu jähmettyneen yhä pahenevan peto-ongelman edessä.

Kesäiset ohjeistukset antoivat riistakeskuksille mahdollisuuden myöntää erityisesti poistolupia, joilla kotieläimiä suojellaan susilta.

Maaseudulla asuvien ihmisten kokemaa turvallisuutta tämä käytäntö ei tähän asti ole parantanut.

Maatalousministeri Sari Essayahilla (kd.) on asiassa iso vastuu. Kannanhoidollisella metsästyksellä on kansan ja kansanedustajien laaja tuki.

Nyt huolestuneet kansalaiset perustavat jo some-ryhmiä ja erilaisia palveluita, joilla susista varoitetaan. Hyvä niin, mutta asian hoitaminen kuuluu kuitenkin ministeriölle.

Kannanhoidollista metsästystä odotellessa poliisin ja riistakeskusten on pystyttävä palvelemaan kansalaisia.

Muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla.