Itsenäinen metsänhoito sai merkittävän erävoiton EU:ssa, mutta komission vallanhalu elää yhä

Silti vaara suomalaisten metsän- ja maaomistajienkaan osalta ei ole ohi. Lopullisesti asetuksesta päätetään muutaman viikon kuluttua EU:n parlamentissa.

Ympäristövaliokunnan päätös syntyi äänin 44–44, ja vain kokousteknisen käytännön perusteella se eteni hylkäävänä parlamenttiin.

Komission ennallistamisasetus on kuitenkin jäänyt vähemmistöön myös muissa lausunnon antaneissa valiokunnissa.

Lisäksi vaikutusvaltainen keskustaoikeistolainen EPP-ryhmittymä asettui alkukesästä vastustamaan asetusta, jota pidettiin huonosti valmisteltuna.

Osansa vastustuksesta saa myös itsevaltaiseksi ja joustamattomaksi kuvattu ympäristökomissaari Frank Timmermans, jonka otteet ovat ärsyttäneet maanomistajia paitsi Suomessa myös muualla erityisesti metsäisissä maissa.

Suomalaisia komission asetuksessa on ärsyttänyt erityisesti metsien hoitoa koskevan päätösvallan valuminen unionille. Se kasvattaisi suojelua, rajoittaisi hakkuita ja lisäisi EU:n mahdollisuutta vaikuttaa omien metsiemme hoitoon.

Toteutuessaan komission asetus kohdistuisi tavalla tai toisella miljooniin hehtaareihin. Vaikutukset olisivat isot muun muassa kaupunkirakentamiselle ja vesialueille.

Maataloudessa ongelmia tulisi erityisesti turvemaiden viljelylle. Lisäksi Suomessa koettiin ennallistamisen verrokkivuosi 1952 epäreiluksi.

Myös kustannuksiltaan ennallistaminen olisi maksanut yhtä suomalaista kohti arviolta 168 euroa, kun esimerkiksi Saksassa vastaava summa olisi ollut vain kaksi euroa.

Silti suomalaiset mepit ovat jakautuneet kahteen leiriin. Ennallistamisen kriitikoita ovat olleet erityisesti Elsi Katainen (kesk.) ja Petri Sarvamaa (kok.).

Mielenkiintoista on, että Sarvamaan puoluetoveri Sirpa Pietiköinen (kok.) on yhdessä vihreiden ja vasemmistoliiton edustajien kanssa tukenut komission ennallistamissuunnitelmia.

Komissio tekee edelleen kaikkensa vaikuttaakseen parlamenttiin, jotta saisi esityksensä läpi. Seuraavina viikkoina meppien kannoista taistellan vielä kovasti, mutta metsäkeskustelun suunta tuntuu nyt EU:ssakin kääntyneen tolkullisempaan suuntaan.

Silti metsäkato, hiilinielujen puute ja luonnon monimuotoisuuden kuihtuminen eivät ole mihinkään ratkenneet.

Ensi vuonna valitaan uusi EU:n parlamentti, ja samalla nykyinen komissio saa seuraajansa. Jos nykyisen komission ennallistamisasetus raukeaa, työ alkaa uudelleen ja käytännössä alusta.

Mikäli ennallistaminen nyt kaatuu, se on iso voitto metsänomistajien etujärjestölle MTK:lle sekä metsäteollisuudelle. Vastaavasti luontojärjestöt ja heitä lähellä olevat kansanedustajat pettyvät.

Kaikesta huolimatta edessä oleva uusi ennallistamiskeskustelu on toivottavasti nyt nähtyä rakentavampi. Ennallistamisen tavoitteena on ehkäistä luontokatoa ja ilmastonmuutosta. Tämän tarpeesta harva on eri mieltä.

Toimenpiteillä on myös kiire, mutta nyt nähdyn kaltaiseen hätäiseen valmisteluun sitä ei voi perustaa.

Etujärjestöt ja eduskuntapuolueet osaavat tällä kertaa olla paremmin varuillaan, jos asia uudelle komissiolle menee. Asioihin on vaikutettava ajoissa, jotta metsäisen Suomen erityispiirteet tulevat huomioiduksi europpalaisessa päätöksenteossa.

Muutaman viikon kuluttua ratkeaa lopullisesti, kuinka asiassa käy. Tämän viikon jälkeen suomalainen metsänhoito on kuitenkin selvästi paremmassa asemassa kuin kertaakaan viimeisen parin vuoden aikana.