Ihmisen fyysiset ja henkiset voimavarat ovat rajalliset. Kun ongelmat syystä tai toisesta johtuen kasaantuvat, saattaa edessä olla umpikuja, josta ei aina omin voimin pääse ulos.
Voimien loppumiseen on useita syitä. Niitä ovat muun muassa talousvaikeudet, iso työtaakka tai parisuhdeongelmat.
Orastaviin jaksamisongelmiin pitää tarttua ajoissa ja lähteä rohkeasti hakemaan apua. Puhuminen auttaa ja samalla huomaa, että muillakin on samanlaisia ongelmia.
Aina ei kuitenkaan ole helppo puhua omista ongelmista läheisten tai ystävien kanssa. Tällaisessa tilanteessa keskustelukumppani löytyy esimerkiksi maaseudun tukihenkilöverkosta.
Lähes 20 vuotta sitten perustettu tukihenkilöverkosto koostuu tällä hetkellä 180 koulutetusta, maaseudun olosuhteet tuntevasta vapaaehtoisesta tukihenkilöstä. Tukeminen on luottamuksellista kuulemista, keskustelemista ja rinnalla kulkemista.
Tukihenkilöverkon koordinaattorin Maija Mielosen mukaan tukihenkilöverkkoon voi ottaa aina yhteyttä kun tuntee tarvitsevansa tukea. Kysymyksessä ei tarvitse olla isosta kriisistä, vaan pienikin murhe on riittävä syy soittaa. (MT 7.11.)
Viime vuonna yhteydenottoja tukihenkilöverkkoon oli lähes 1 400. Noin kolmannes puheluista koski terveydellisiä kysymyksiä.
Kesäkuussa eläkkeelle jäänyt Melan hyvinvointiasiantuntija Sirpa Havu muistutti Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa, että viljelijä ja hänen hyvinvointinsa on tärkein tuotantotekijä tilalla (MT 15.8.).
Tilan tärkeimmästä voimavarasta pitää huolehtia. Voimien ylläpitämiseen ja palauttamiseen kannattaa kaiken kiireen keskelläkin varata aikaa.