Viljelijöiden tuki jakaa puolueita

Myönteisimmin viljelijöiden ansioiden turvaamiseen suhtautuvat keskustan kannattajat. Heistä lähes 90 prosenttia olisi valmis maksamaan kotimaisesta ruuasta enemmän, jos se varmistaisi viljelijöille kohtuullisen toimeentulon (MT 20.3.).

Myös vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajista MT:n gallup-kysymykseen yli 60 prosenttia vastasi myönteisesti.

Hieman yllättäenkin kriittisimmin asiaan suhtautuivat Ruotsalaisen kansanpuolueen, kristillisdemokrattien ja perussuomalaisten kannattajat.

Puoluekohtaiset virhemarginaalit gallupissa ovat toki merkittäviä. Suuntaa antava kyselyn tulos myös tulevan maatalouspolitiikan osalta kuitenkin on.

Tuleva hallitus ei toki myöskään ruuan hinnasta päätä, mutta sen mahdollisuudet vaikuttaa siihen ovat isot.

Vaikka maataloustuottajatkaan eivät tukijärjestelmää rakasta, se on EU:n nykyisillä elintarvikemarkkinoilla välttämätön elannon jatke.

Seuraavan hallituksen on pohdittava, millaista tukea se haluaa tiloille suunnata. Lisäksi sen olisi sekä pystyttävä että haluttava puolustaa kotimaista maataloutta Euroopan unionissa.

Eurooppalainen sota korostaa vielä entisestään myös huoltovarmuuden merkitystä. Siitä maksettava hinta tulee myös seuraavan hallituksen harkittavaksi.

Olennaisin asia maataloustuottajien tulevan ansainnan kannalta saattaa kuitenkin olla seuraavan hallituksen halu ja kyky puuttua elintarvikemarkkina- ja kilpailulakeihin keskittyneen kaupan ylivallan purkamiseksi.

Tässä suhteessa asetelma maatalouden osalta näyttää lupaavalta. MT:n vaalikonevastausten perusteella jopa 80 prosenttia ehdokkaista olisi valmis puuttumaan ruokaketjun sisäisiin pelisääntöihin (9.3.).

Kiinnostava on myös eduskunnasta luopuvan veteraanikansanedustajan Raimo Piiraisen (sd.) johdolla tehty parlamentaarisen maataloustyöryhmän raportti.

Eduskuntakauden viimeisenä päivänä julkaistava selvitys kertoo paljon siitä, millainen maatalouden poliittinen tuki puolueiden parissa todella on.