Presidentinvaaleihin on aikaa kolme viikkoa, mutta vaalikuumeesta ei näy puolueissa merkkiäkään. Presidentti Sauli Niinistön haastajat kiertävät ahkerasti maakunnissa, mutta puolueiden johtavia poliitikkoja ei kampanjoimassa näy.
Vaikka presidentinvaali on muita vaaleja korostuneemmin henkilövaali, on puolueiden vaisuus ihmeellistä.
Kokoomuksen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Petteri Orpon hiljaisuus on osin ymmärrettävää, koska puolueella ei ole virallisesti omaa ehdokasta. Kokoomus on asettunut entisen puheenjohtajansa Niinistön taakse, mutta ehdokkaaksi hänet asetti kansanliike. Kokoomus ei ilmeisesti halua vaarantaa puoluepolitikoinnilla Niinistön kansansuosiota.
Yksi syy eriseuraisuuteen on myös, että kokoomuksella ja Niinistöllä on erilainen näkemys Suomen Nato-jäsenyydestä. Orpo ei halua lähteä julkisuudessa haastamaan Niinistön kokoomusta kielteisempää Nato-kantaa.
Keskusta nimesi Matti Vanhasen presidenttiehdokkaakseen jo puolitoista vuotta sitten kesäkuussa 2016. Vaikka Vanhanen valittiin ehdokkaaksi yksimielisesti, herätti aikainen ehdokasvalinta hämmennystä myös keskustan sisällä. Ehkä valinnalla haluttiin torpata keskustan kunniapuheenjohtajan Paavo Väyrysen mahdollinen ehdokkuus. Jos näin oli, niin tavoite ei onnistunut. Väyrynen perusti oman kansalaispuolueensa, ja hän lähti Niinistön tavoin kansanliikkeen ehdokkaaksi.
Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä ei ole ainakaan tähän saakka osallistunut näkyvästi vaalikamppailuun Vanhasen tukena. Myöskään SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen ei ole saanut näkyvää vetoapua puolueen puheenjohtajalta Antti Rinteeltä.
Samanlainen tilanne on vihreiden Pekka Haavistolla, perussuomalaisten Laura Huhtasaarella ja RKP:n Nils Torvaldsilla. Ehkä näkyvimmin ehdokkaansa tukena on ollut Väyrysen perustaman kansalaispuolueen puheenjohtaja Sami Kilpeläinen.
Puolueiden kannattajatkaan eivät ole sankoin joukoin lähteneet puolueensa asettaman ehdokkaan tueksi. Ylen perjantaina julkistaman mielipidemittauksen mukaan Niinistön kannatus on vahvaa kaikissa puolueissa. Esimerkiksi SDP:n kannattajista 71 prosenttia kannattaa Niinistöä. Tuula Haataisen takana SDP:n kannattajista on 19 prosenttia.
Keskustalla tilanne on vieläkin heikompi. Keskustalaisista vain 17 prosenttia tukee Vanhasta. Niinistö on keskustalaistenkin suosikki 69 prosentin kannatuksella. Vasemmistoliittolaisten ja vihreiden suosikki on Pekka Haavisto. Perussuomalaisista sentään puolet kannattaa oman puolueensa ehdokasta.
Ylen mielipidemittauksen mukaan Sauli Niinistön etumatka muihin ehdokkaisiin verrattuna on murskaava. Vaikka Niinistön kannatus on marraskuusta laskenut kahdeksan prosenttiyksikköä, se on edelleen huimat 72 prosenttia. Toisena on Pekka Haavisto 11 prosentin ja kolmantena Laura Huhtasaari viiden prosentin kannatuksella. Paavo Väyrysen neljän prosentin kannatus on kaksinkertainen Matti Vanhaseen verrattuna.
Åbo Akademin valtiotieteen professorin Kimmo Grönlundin mielestä tilanne ei ole kovin innostava, koska vaaleissa on yksi ennakkosuosikki eikä yhtään selkeää haastajaa (MT 5.1.).
Kuusi vuotta sitten presidentinvaalissa ensimmäisen kierroksen äänestysinto jäi alle 73 prosentin, vaikka kisa oli paljon nykyistä tasaväkisempi.
Niinistön haastajilla ja heidän tukijoukoillaan on kiire ottaa loppukiri, jos tavoitteena on saavuttaa edes siedettävä vaalitulos. Jos tilanne on vielä aivan vaalien alla nykyisen kaltainen, saattaa presidentinvaalin äänestysprosentti jäädä historiallisen alhaiseksi.