Keskittäminen ei ole sote-palveluissa ainoa eikä edes taloudellisin vaihtoehto
Suomessa on 21 hyvinvointialuetta, jotka saavat järjestää palvelut niin hyvin kuin osaavat. Alueet ovat erilaisia, eikä niihin voi aina soveltaa samoja toimintamalleja. Oppia voi kuitenkin ottaa muualla toimivista malleista ja soveltaa sitä omalle alueelle.
Palvelut ovat tulleet asiakkaiden luo. Hammaslääkäri Elisa Hassinen (vas.) ja suuhygienisti Mira Romppainen tekivät hammastarkastuksia Kulhon koululla Kontiolahdella. Kuva: Lari LievonenHyvinvointialueiden ensimmäistä toimintavuotta leimasi säästöjen hakeminen. Säästösuunnitelmien taustalla on niin sanottu alijäämäsäännös, jonka mukaan alueiden pitää kattaa vuosien 2023 ja 2024 kertyneet alijäämät vuoteen 2026 mennessä. Jos tässä ei onnistu, aluetta voi uhata lakkautus ja yhdistäminen toiseen alueeseen.
Säästöjä haetaan muun muassa keskittämällä sote-palvelut maakuntakeskuksiin ja lisäämällä digitaalisia palveluja. Keskittämisellä haetaan säästöjä, koska hyvinvointialueiden yhteenlasketun alijäämän on arvioitu olleen viime vuonna lähes 1,2 miljardia euroa.
Säästöjen hakeminen on vaikeaa, koska kustannukset nousevat ja palvelujen tarvetta kasvattaa erityisesti väestön ikääntyminen.
Lakkautusten ja keskittämisen sijaan, tai ainakin niiden lisäksi, pitää etsiä uusia tapoja toimia. Näin on tehty esimerkiksi Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella Siun sotessa. Siellä palveluverkkosuunnitelmassa lähdetään siitä, että liikkuvia palveluja kehitetään monipuolisesti.
Keskittäminen ei ole ainoa eikä edes taloudellisin vaihtoehto.
Ne voivat tarkoittaa palveluja pyörien päällä, erilaisia moduuliyksiköitä tai osan viikosta auki olevaa kiinteää toimipistettä. Palvelut liikkuvat asiakkaiden luo. (MT 5.1.)
Siun Soten hallintoylilääkärin Petri Kivisen mukaan maaseudulla olevia palvelupisteitä täydennetään liikkuvilla sote-palveluilla. Lähipalveluita eivät hänen mukaansa katoa, niiden tuottamisen tapa voi muuttua. Muun muassa koululaisten hammastarkastuksia tehdään koululla eikä lapsia tarvitse kuskata edestakaisin.
Pohjois-Karjalassa liikkuvia palveluja testattiin jo ennen sote-uudistusta. Palautekyselyyn vastanneista 98 prosenttia oli saanut liikkuvasta palvelusta tarvitsemansa avun. Myös hoitohenkilökunta oli tyytyväinen kokeiluun.
Suomessa on 21 hyvinvointialuetta, jotka saavat järjestää palvelut niin hyvin kuin osaavat. Alueet ovat erilaisia, eikä niihin voi aina soveltaa samoja toimintamalleja. Oppia voi kuitenkin ottaa muualla toimivista malleista ja soveltaa sitä omalle alueelle. Keskittäminen ei ole ainoa eikä edes taloudellisin vaihtoehto.
- Osaston luetuimmat
