Petteri Orpo hakee yhteistä säveltä puolueiden kesken

Eduskunta kokoontui keskiviikkona vaalien jälkeen ensimmäiseen täysistuntoon valitsemaan puhemiehistöä. Väliaikaiseksi puhemieheksi valittiin kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo, ensimmäiseksi varapuhemieheksi perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola ja toiseksi varapuhemieheksi SDP:n kansanedustaja Tarja Filatov.

Eilen pidettiin valtiopäivien juhlalliset avajaiset. Juhlallisuuksien jälkeen puolueille ja kansanedustajille koittaa arki. Petteri Orpo nimitetään tänään hallitustunnustelijaksi. Hallituksen muodostamien alkaa siitä, että Orpo antaa tänään kaikille eduskuntapuolueille kysymyksiä, joihin pitää vastata alkuviikkoon mennessä. Annettujen vastausten perusteella alkavat varsinaiset hallitusneuvottelut.

Keskusta on ilmoittautunut valmiiksi oppositioon, mutta heti vaalituloksen selviämisen jälkeen keskustalla on riittänyt kosijoita hallitukseen. Koska puolueella on nyt poikkeuksellisen paljon kysyntää, kynnys hallitukseen osallistumiseen olisi mahdollista asettaa todella korkeaksi.

Eduskuntavaalien alla kokoomus piti vahvasti esillä talouskysymyksiä. Puolue asetti kynnyskysymykseksi kuuden miljardin euron sopeutustoimet vaalikauden aikana. Ei ole yllätys, että Orpon puolueille esittämät kysymykset koskettava vahvasti juuri taloutta.

Kokoomuksen varapuheenjohtajan Antti Häkkäsen mukaan kysymykset rakentuvat talouden tilannekuvan päälle. Pitää löytää yhteinen käsitys, mikä on talouden perustan remontoinnin tarve ja sen jälkeen pitää löytyä yhteisymmärrys muun muassa työllisyydestä, menosäästöistä ja sopeutuksesta sekä turvallisuuspolitiikasta ja EU-asioista. (IS 11.4.)

Koska kokoomuksen ja SDP:n käsitykset taloussopeutuksista olivat ennen vaaleja todella kaukana toistaan, on SDP:n vaikea hyväksyä kokoomuksen sopeuttamistahtia. SDP:n ja kokoomuksen hallitukseen tarvittaisiin mukaan RKP:n lisäksi vihreät tai vasemmistoliitto. Vihreät kärsivät vaaleissa murskatappion ja vasemmistoliitossa kokoomuksen talousnäkemykset eivät saa yhtään ymmärrystä.

Kokoomuksen, perussuomalaisten RKP:n ja KD:n näkemykset taloudesta ovat olleet paljon lähempänä toisiaan. Ongelmia hallitusneuvotteluissa saattaa syntyä erityisesti RKP:n ja perussuomalaisten kesken. RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson on useaan otteeseen todennut, ettei RKP:n lähde hallitukseen, joka tekee perussuomalaista politiikkaa.

RKP:ssä tiedetään hyvin, että jos keskusta pysyy tiukasti kannassaan, Orpo ei saa porvarihallitusta kasaan ilman RKP:tä. Henriksson veikkasi Ylen haastattelussa, että seuraava hallitus on kokoomus, perussuomalaiset, KD ja RKP. Hän kuitenkin mainitsi, että myös sinipunahallitus on varteenotettava vaihtoehto. (Yle 11.4.)

Hallitusta muodostettaessa pienemmillä puolueilla on kokoaan suurempi vipuvarsi vaikuttaa tulevan hallituksen ohjelmaan. Henrikssonin viestiä kuunnellaankin tarkasti kokoomuksen lisäksi myös perussuomalaisissa. RKP voi vaatia hallitusneuvotteluissa muilta puolueilta melko paljon.

Vaikka keskusta on ilmoittautunut selkeästi oppositioon, puolueen on syytä vastata hallitustunnustelijan kysymyksiin tosissaan. Jos maahan syntyy kokoomuksen, perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja RKP:n toimesta oikeistohallitus, keskusta on oppositiossa yhdessä vihervasemmiston kanssa. Leimautuminen edelliseen hallituksen politiikkaan sen kuin vain vahvistuu. Oppositiossa kannatuksen lisääminen voi olla tällaisessa tilanteessa todella vaikeaa.

Halukkaita hallituskumppaneita kokoomuksella riittää, kunhan puolueet löytävät yhteisen sävelen. Sen löytyminen vihervasemmiston kanssa saattaa olla vaikeampaa kuin porvaripuolueiden kesken.