Helsingin henki on heikossa hapessa

Tasavallan presidentti Alexander Stubb muistutti uudenvuodenpuheessaan, että koko maailmalle ja erityisesti pienille maille on tärkeää, että kansainvälinen järjestelmä perustuu sääntöihin eikä voimankäyttöön. Stubbin mukaan Suomi tekee töitä vahvistaaksemme kansainvälisiä instituutioita ja sääntöjä. Hänen mielestään ongelmia pitää ratkotaan sellaistenkin kanssa, jotka eivät ole kanssamme samaa mieltä.

Töitä näiden instituutioiden ja sääntöjen vahvistamiseksi todella on. Yksi vahvistusta kaipaava kansainvälinen instituutio on Etyj eli Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö. Suomella oli iso rooli järjestön synnyssä.

Ensi kesänä tulee 50 vuotta siitä, kun Helsingissä järjestettiin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi Etyk. Kokouksessa sovittiin, että Euroopan rajat ovat pysyviä ja kaikki kansalaiset saavat yhtäläiset ihmisoikeudet. Kokouksen merkittävyys oli siinä, että keskellä kylmää sotaa idän ja lännen johtajat saatiin yhteisen pöydän ääreen. Eurooppalaisten johtajien lisäksi kokoukseen osallistuivat Yhdysvaltojen ja Kanadan johtajat.

Maailma on Etyjin perustamisen jälkeen muuttunut paljon eikä Eurooppaan ole saatu pysyvää rauhaa. Neuvostoliitto, Jugoslavia ja Tšekkoslovakia ovat hajonneet eikä Itä-Saksaa enää ole. Lisäksi Euroopassa on parhaillaankin käynnissä sota. Etykin aikana puhuttu Helsingin henki on heikossa hapessa.

Suomi on tänä vuonna Etyjin puheenjohtajamaa. Tarkoituksena oli, että ensi kesänä Suomessa järjestettäisiin Etykin 50-vuotisjuhlakokous. Vuoden mittaan ohjelmassa on lukuisia kokouksia, mutta juhlakokousta ei ensi kesänä Suomessa järjestetä. Myös joulukuussa pidettävä perinteinen ulkoministerikokous järjestetään Etyjin pääpaikassa Itävallan Wienissä. Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan Suomi haluaa vaikeuksista huolimatta säilyttää ja kehittää Etyjin toimintakykyä mahdollisimman paljon. (MTV3 1.1.)

Vaikka Etykin alkuperäisenä tarkoituksena oli turvata rauha Euroopassa, mukana kokouksessa oli myös Yhdysvaltojen presidentti. Paljon riippuu nytkin siitä, millaisen roolin tammikuun 20. päivänä aloittava yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ottaa Euroopan turvallisuuden suhteen.