• Voima jyllää lannoitemarkkinoilla

    Viljan hinnannousu lisää lannoitteiden kysyntää ja nostaa entisestään niiden hintaa. Potin korjaavat isot kansainväliset lannoiteyhtiöt kuten norjalaisomisteinen Yara.
    Sota nosti lannoitteiden hintaa entisestään.
    Sota nosti lannoitteiden hintaa entisestään. Kuva: Markku Vuorikari
    Pääkirjoitus|Maatalous
    11.11.202206:00
    MT toimitus

    Ukrainan sodan seurauksena myös eurooppalaiset lannoitemarkkinat ovat sekaisin. Lannoitteiden hinnat lähtivät voimakkaaseen nousuun jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Venäjän kaasuhanojen sulkeutumisen seurauksena tilanne paheni nopeasti ja lannoitteiden hinnat nousivat pystysuoraan.

    Viljankin hinta nousi, mutta tuottajat eivät päässeet siitä hyötymään. Viljan hinnannousu lisää lannoitteiden kysyntää ja nostaa entisestään niiden hintaa. Potin korjaavat isot kansainväliset lannoiteyhtiöt kuten norjalaisomisteinen Yara.

    Yhtiö tekee erittäin kovaa taloudellista tulosta. Luken erikoistutkija Olli Niskanen arvioi, että Yara hyötyy Euroopassa valtavasti globaalista hankintaketjustaan. Hänen mukaansa kilpailuviranomaisen tehtävä on arvioida, onko kilpailua poikkeusoloissa riittävästi ja yrityksen toiminta reilua. Suomessa Yaran markkinaosuus oli jo ennen Ukrainan sotaa noin 80 prosenttia. Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei kuitenkaan katso, että yhtiöllä olisi määräävä markkina-asema (MT 9.11.).

    Ruuantuotannossa erityisesti kriisiaikana rahastavat ne, jotka pystyvät.

    Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun professorin Minna Halmeen mielestä oikeudenmukaisuuden ja vastuullisuuden näkökulmasta Yaran olisi hyvä tulla hinnoittelussaan viljelijöitä vastaan. Yhtiöillä on omat vastuullisuusohjelmansa, mutta onko vastuuta. Halmeen mielestä vastuullisuudessa on huomioitava ekologinen, sosiaalinen ja pitkän ajan taloudellinen kestävyys.

    Kustannuksia nostavat myös muut ruokaturvasta huolissaan olevat. EU haluaa suojata omaa, venäläisen kaasun varaan rakentuvaa lannoiteteollisuuttaan tulleilla. MTK:n vilja-asiamiehen Max Schulmanin mukaan tullit kyllä suojaavat teollisuutta, mutta nostavat ruuan tuotantokustannuksia. Tuottajat joutuvat kilpailemaan maailmanmarkkinahinnoilla, mutta eivät saa ostaa lannoitteita maailmanmarkkinahintaan. Valtion asettamat EU-maita tiukemmat raja-arvot raskasmetalleille rajaavat kilpailua tehokkaasti ja lisäävät kustannuksia.

    Ruuantuotannossa näyttää olevan, että erityisesti kriisiaikana rahastavat ne, jotka pystyvät. On hyvä pohtia, onko se oikein ja ekologisesti sekä sosiaalisesti vastuullista. Vai onko niin, että voima se on joka jyllää lannoitemarkkinoillakin.

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kauppa | Miksi kaupalle sallitaan se, mikä viljelijöiltä kielletään? Tuottajajärjestöjen kantelu on myös kuluttajan asialla

    • 2

      Metsä | Metsäyritysten on syytä pitää Nokian kohtalo mielessä ‒ digitalisaatio sulkee paperikoneita

    • 3

      Politiikka | Kasvukeskusten elinvoima hyytyy – olisiko viimein aika kääntää katse maakuntiin?

    • 4

      Maanomistus | Kaavoituksella ei saa tehdä maatalouspolitiikkaa

    • 5

      Politiikka | Väkeä komennetaan nyt pikavauhtia Helsingin palatseihin ‒ parhaat osaajat äänestävät jaloillaan

    • 6

      Politiikka | Kiinteistöveroa ei saa hivuttaa metsiin

    • 7

      Maatalouspolitiikka | EU:lta tuli eläintuotannon puolesta painava viesti, joka vastustajienkin kannattaa lukea

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Edellisen kerran MaatalousKonemessut järjestettiin vuonna 2024.

    Koneviesti | MaatalousKonemessut 2026 tulevat taas Helsinkiin ‒ tavoitteena on vahvistaa viljelijöiden profiilia ja yhteishenkeä

  • Koneviesti | Liian suuri akselikuorma tiivistää peltoa ‒ työkoneyhdistelmän oikea tasapaino säästää sekä maata että konetta

    Tilaajalle
  •  John Deere nousi elokuun rekisteröintilistalla ykköseksi ohi Valtran.

    Koneviesti | Elokuu oli lähes kaikille traktorimerkeille tukala – John Deere nousi rekisteröinneissä kärkeen