Eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtajan Martti Korhosen (vas.) mielestä valvottava maksaa -periaatteelle on laaja poliittinen tuki. Korhosen mukaan ympäristölupien ja -valvonnan viranomaistyön kustannuksia aiotaankin pian kattaa perimällä yrityksiltä niistä suuremmat maksut. (MT 3.7.)
Korhosen mukaan maksujen korottaminen on periaatekysymys, koska ulkomaiset yritykset saavat nyt yhteiskunnalta valtavan määrän osaamista ja tutkimusta käyttöönsä ilman korvausta. Lisäksi suurten yritysten luvat ja niiden valvonta työllistävät viranomaisia niin paljon, että toimistot ruuhkautuvat ja käsittelyajat pidentyvät.
Viime vuoden alussa valtioneuvosto jo päätti korottaa aluehallintoviranomaisten erityisesti eläinsuojien ja turkistarhojen ympäristöluvista perimiä maksuja.
Esimerkiksi isojen eläinsuojien ja turkistahojen ympäristöluvista joutuu maksamaan lähes 12 000 euroa. Siihen suhteutettuna ydinvoimalan noin 27 000 euroa maksava ympäristölupa on toki edullinen.
Suomen tämän hetken suurimpia ongelmia on kilpailukyvyn puute sekä investointien vähyys. Yrittäjät kokevat ongelmaksi myös yhä paisuvan byrokratian. Lisäksi hallitus pohtii ankarasti, miten Suomeen saataisiin lisää ulkomaisia investointeja. Yritysten kilpailukykyä ja investointihaluja ei kuitenkaan paranneta paisuttamalla byrokratiaan ja lisäämällä veroluonteisia maksuja.
Erityisesti pienissä yrityksissä byrokratia ja siitä aiheutuvat kustannukset ovat jo nyt kohtuuttomia.
Yhteiskunnan toimintaa on perinteisesti rahoitettu keräämällä veroja. Erilaiset lupa- ja valvontamaksut ovatkin uusi, yhä lisääntyvä verotusmuoto.
Toinen vaihtoehto olisi tietenkin hallinnon keventäminen. Puheista huolimatta tämä vaihtoehto ei näytä yltävän tekojen tasolle.