Ruokaketjun epäsuhdassa näkyy oikenemisen merkkejä

Ruuan hinta on noussut selvästi Venäjän vuonna 2022 aloittaman hyökkäyssodan seurauksena. Ennen ruuan hinnan nousua nousivat kuitenkin maatalouden tuotantopanosten hinnat, kuten lannoitteet, polttoaine ja sähkö. Viljan hinta määräytyy globaalisti ja sitä ovat heiluttaneet etenkin Venäjän toimet Mustallamerellä. Lihan ja maitotuotteiden hinnanmuodostuksessa kotimarkkina on keskeinen. Niiden tuottajahinnat kääntyivät vuosi sitten nousuun. Osassa tuotteita nousu on ollut merkittävää. Nyt nousu on tasaantunut ja markkinoilla on nähtävissä merkkejä tuottajahintojen laskusuunnasta.

Kauppalehti julkaisi tiistaina kiinnostavan selvityksen alkutuotannon ja kaupan alan yritysten kannattavuudesta viime vuosina. Selvityksen perusteella hintojen nousu on hyödyttänyt voimakkaimmin alkutuottajia, joiden pääoman tuottoasteet ovat nousseet merkittävästi. Samaan aikaan kaupan alan sijoitetun pääoman tuottoaste on laskenut selvästi. Vihannesten ja melonien sekä juuresten ja mukulakasvien viljelyyn erikoistuneiden yritysten sijoitetun pääoman tuotto on selvityksen mukaan noussut viiden vuoden aikana 5,1 prosenttiyksiköllä 13,9 prosenttiin vuonna 2022. Lypsykarjan kasvatuksen suhteen sijoitetun pääoman tuottoprosentti on noussut vuoden 2018 alhaisesta 6,7 prosentin tasosta 11,7 prosenttiin vuonna 2022. Kasvinviljely-yritysten kannattavuus on parantunut vain hieman. Yritykset, jotka ovat keskittyneet sikojen ja siipikarjan kasvatukseen, eivät ole selvityksen mukaan nähneet merkittävää muutosta sijoitetun pääoman tuotoissaan viiden viime vuoden aikana. Vähittäiskaupan alalla sijoitetun pääoman tuottoprosentti on enemmän kuin puolittunut vuoden 2020 huipputasosta, hurjasta 22,2 prosentista.

Kauppalehden vertailun perusteella tehty johtopäätös, että hintojen nousu olisi hyödyttänyt eniten alkutuottajia, ei ole koko totuus. Vertailussa on huomioitu vain osakeyhtiöt. Määrältään osakeyhtiömuotoiset tilat ovat pieni vähemmistö. Vain noin 2,7 prosenttia noin 44 000 suomalaistesta maatilasta on muodoltaan osakeyhtiöitä. MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin muistuttaa, että osakeyhtiömuotoiset tilat ei ole yleistettävissä kaikkia tiloja koskevaksi. Wallinin mukaan osakeyhtiömuoto painottuu tietyille tuotannon aloille ja tiloille, joilla on hiljattain tehty sukupolvenvaihdos (MT 28.7.). Osakeyhtiötilat ovat keskimäärin myös tuotantovolyymiltään suurempia kuin muut tilat. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennustelukujen mukaan maatilojen keskimääräinen kannattavuus päinvastoin heikkeni viime vuonna. Lukenkin mukaan kasvinviljelyn kannattavuus on ollut nousuunnassa.

Kaupan kannattavuuden notkahdus korona-ajan huippulukemista on kiistatonta ja se käy ilmi myös tuoreista tulosjulkistuksista. Kauppa kannattaa kuitenkin edelleen hyvin. Ilmiössä ei ole inflaation oloissa mitään yllättävää. Hintojen noustessa kuluttajat etsivät halvempia vaihtoehtoja ruokakoriinsa. Edullisemmissa tuotteissa kaupan katteet ovat tyypillisesti pienempiä. Kaiken kaikkiaan kaupan on vaikea kasvaa, kun yleinen ostovoima supistuu. Selvitys kertoo kuitenkin, että keskittyneisyydestään huolimatta kilpailu kauppaketjujen välillä on kovaa, eivätkä ne pysty tekemään mitä tahansa korotuksia hintoihin.

Alkutuotannon suhteellisen aseman parantuminen kauppaan nähden on myönteinen asia. Siihen on myös tietoisesti pyritty viime vuosien lainsäädäntöuudistuksilla. Parin vuoden tulosten perusteella ei kuitenkaan voi vielä sanoa paljoakaan ruokaketjun toiminnasta pitkällä aikavälillä. Jos yleinen hintataso kääntyy laskuun, voidaan jälleen nähdä kymmenen vuoden takaisia halpuutuskampanjoita. Viime kädessä kuluttajat ratkaisevat, mitä tuotteita ostoskoriinsa valitsevat.