Suomalaisesta tasa-arvosta keskusteltaessa puhutaan usein miesten ja naisten välisestä palkkaerosta. Onkin totta, että naisten euro on edelleen 81-82 senttiä. Se ei ole kuitenkaan ainoa tasa-arvo-ongelma.
Suomalaiset miehet ovat huomattavasti suuremassa vaarassa syrjäytyä kuin naiset. Tilastokeskuksen mukaan syrjäytyminen on erityisesti nuorten miesten ongelma. 15–29-vuotiaista nuorista miehistä viisi prosenttia on ilman opiskelu- tai työpaikkaa.
SAK:n erikoistutkijan Tapio Bergholm arvio, että naiset ovat sopeutuneet yhteiskunnan rakennemuutokseen miehiä paremmin. Naisvaltaiset työpaikat ovat lisääntyneet, mutta samaan aikaan teollisuuden ja maa- ja metsätalouden työt ovat vähentyneet. (MT21.3.)
Miesten syrjäytyminen näkyy esimerkiksi siinä, että pitkäaikaistyöttömistä, alkoholisteista, vangeista ja asunnottomista suurin osa on miehiä.
Bergholmin mielestä selityksesi ei kelpaa pelkästään se, että miesten heikkoa asemaa pidetään heidän omana syynään. Selityksiä ja ratkaisuja ongelmaan pitäisikin hakea yhteiskunnan rakenteista ja päätöksistä.
Miesten syrjäytyminen on ongelma sekä kaupungeissa että maaseudulla. Maaseudulla osa ongelmaa on ukkoutuminen, koska nuoret naiset muuttavat työn perässä kaupunkeihin.
Hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat viime päivinä pohtineet keinoja työurien pidentämiseksi. Käytännössä tämä on tarkoittanut vain keskustelua eläkeiän nostamisesta. Työuran pidentäminen on kuitenkin vaikeaa, jos sitä ei pääse koskaan aloittamaankaan.
Meillä on tulevaisuudessa entistä vähemmän varaa antaa minkään väestöryhmän syrjäytyä työelämästä ja yhteiskunnasta. Ongelma on ennen kaikkea inhimillinen.
Nuorten miesten syrjäytyminen on todellinen ongelma, jonka vaikutukset heijastuvat vuosikymmeniä eteenpäin.