• Tiukka salmonellaseula on yhteinen etu

    Suomen hyvä salmonellatilanne ei ole sattumaa, vaan se on koko ruokaketjun pitkäjänteisen työn tulos.
    Salmonellan valvonta on Suomessa erittäin tarkkaa ja salmonellaa löytyy erittäin harvoin.
    Salmonellan valvonta on Suomessa erittäin tarkkaa ja salmonellaa löytyy erittäin harvoin. Kuva: PROKUVAT
    Pääkirjoitus|Ruoka
    1.12.202306:00
    Pääkirjoitus
    MT toimitus

    Suomalainen kotieläintalous on maailmanlaajuisesti poikkeuksellista. Yksi osoitus tästä on, että salmonellaa on suomalaisilla kotieläintiloilla kansainvälisesti verrattuna erittäin vähän. Vähäisetkin meillä esiintyvät salmonellatartunnat ovat pääsääntöisesti lähtöisin tuontirehusta. (MT 29.11.)

    Suomen hyvä salmonellatilanne ei ole sattumaa, vaan se on pitkäjänteisen työn tulos. Suomen salmonellaa koskeva lainsäädäntö ja valvonta ovat EU:n säädöksiä tiukemmat. Kyse ei ole pelkästään eläinten terveydestä, vaan salmonellavapaus on kaikkien suomalaisten etu. Rehuteollisuus­yhdistyksen toimialapäällikön Mari Rainingon mukaan EU:ta tiukempi salmonellavalvonta on poliittinen päätös. Hän muistuttaa, että valvonnassa on kyse loppujen lopuksi ihmisten terveydestä.

    Hyvä eläinten terveys näkyy myös siinä, että meillä käytetään antibiootteja eläinten lääkinnässä todella vähän. Suomessa tuotantoeläinten antibioottien kokonaismyynti väheni viime vuonna edellisvuoteen verrattuna 14 prosenttia ja oli matalampi kuin koskaan aikaisemmin. Euroopan lääkintäviraston mukaan Suomessa käytettiin viime vuonna antibiootteja tuotanto­eläinkiloa kohden 14,9 milligrammaa. Tutkimuksessa mukana olleiden 31 maan keskiarvo oli 73,9 milligrammaa. Esimerkiksi Puolassa käytettiin 196 ja Italiassa 157,5 milligrammaa. (MT 24.11.)

    Suomessa ei aina ymmärretä, kuinka hyvä tilanne meillä on.

    Antibioottiresistentti on suuri maailmanlaajuinen uhka. Globaalisti maataloudessa suuri ongelma ei ole ainoastaan tuotantoeläinten sairauksien hoito, vaan antibioottien käyttö kasvunedistäjinä. Meillä näin ei tehdä.

    Suomessa ei aina ymmärretä, kuinka hyvä tilanne meillä on. Eläinlääkäri Katariina Kivilahti-Mäntylä on kyllästynyt lukemaan uutisia, joiden mukaan antibioottiresistentin pääsyy on antibioottien käyttö elämillä. Hänen mukaansa on turhauttavaa, että Suomen poikkeuksellisen hyvää tilannetta ei huomioida, vaan toistetaan globaalia tilannetta. (Apteekki.fi 8.12. 2021)

    Kivilahti-Mäntylä muistuttaa, että lihaa on mahdollista tuottaa ilman antibiootteja, mutta se maksaa enemmän. Suomen hyvä tilanne pitäisi näkyä myös tuottajahinnoissa.

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kauppa | Miksi kaupalle sallitaan se, mikä viljelijöiltä kielletään? Tuottajajärjestöjen kantelu on myös kuluttajan asialla

    • 2

      Metsä | Metsäyritysten on syytä pitää Nokian kohtalo mielessä ‒ digitalisaatio sulkee paperikoneita

    • 3

      Politiikka | Kasvukeskusten elinvoima hyytyy – olisiko viimein aika kääntää katse maakuntiin?

    • 4

      Maanomistus | Kaavoituksella ei saa tehdä maatalouspolitiikkaa

    • 5

      Politiikka | Väkeä komennetaan nyt pikavauhtia Helsingin palatseihin ‒ parhaat osaajat äänestävät jaloillaan

    • 6

      Politiikka | Kiinteistöveroa ei saa hivuttaa metsiin

    • 7

      Maatalouspolitiikka | EU:lta tuli eläintuotannon puolesta painava viesti, joka vastustajienkin kannattaa lukea

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Ilmanvaihtolaitteistot ovat jokaisen osaston perällä. Ohjauskeskus on samassa tilassa jäähdytysyksikön kanssa. Yhdellä ohjauskeskuksella voidaan ohjata 20 koneistoa. Poistoluukut ovat yläkulmissa.

    Koneviesti | Saloniemen uuteen perunavarastoon mahtuu jopa neljä miljoonaa kiloa perunaa – varastotila on jaettu neljään osaan, joissa jokaisessa on oma ilmanvaihto

    Tilaajalle