Ruokaturva on jäämässä hinnan jalkoihin

Inflaatio on nostanut ruuan kuluttajahintoja parin viime vuoden aikana noin viidenneksen. Tämä on näkynyt kuluttajien ostoskäyttäytymisenä. Maaseudun Tulevaisuuden kyselyn mukaan runsaat 20 prosenttia suomalaisista on lisännyt ostoksissa tuontiruuan osuutta. Samalla myös kauppojen omien merkkien osuus on kasvanut. Kauppaketjujen mukaan tuoteryhmien sisällä kysyntä kohdistuu edullisempiin kotimaisiin vaihtoehtoihin. Usein ne ovat kaupan omia merkkejä. (MT 26.1.)

Vaikka toisin voisi luulla, ruuan suhteellinen osuus kuluttajien menoista ei ole kasvanut. Se on pysynyt Pellervon taloustutkimus PTT:n mukaan lähes ennallaan noin 12 prosentissa.

MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mielestä ruokamarkkinoille on revennyt ennennäkemätön railo tuottajan ja kuluttajan väliin. Kysymys on siitä, millä hinnalla tuottajilla on varaa tuottaa ruokaa ja millä hinnalla kuluttajilla on varaa sitä ostaa. Oma osansa on myös tukipolitiikan muutoksella. Marttilan mukaan vuosituhannen vaihteessa maatalousbudjetin osuus valtion menoista oli lähes kahdeksan prosenttia, nyt enää kolme. Tukien pienentyminen vähentää tuottajan tuloja, mutta ei laske ruuan kuluttajahintaa. (MT 15.1.)

Hallituksen talouspoliittiset tavoitteet ovat karkaamassa. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF esitti viime viikolla, että julkisen talouden tuloja voisi lisätä muun muassa yhtenäistämällä arvolisäverokannat. Samoja keinoja esitti myös talouspolitiikan arviointineuvosto. EU:ssa elintarvikkeiden arvonlisävero vaihtelee maittain 0–25 prosentissa. Suomen elintarvikkeiden veroprosentti on 14, Ruotsissa 12. Yleinen arvonlisäverokanta on Suomessa 24 prosenttia.

Jos hallitus noudattaa neuvoja, nousisivat elintarvikkeiden kuluttajahinnat entisestään ja railo tuottajien ja kuluttajan välillä kasvaisi entisestään. Ruuan verotuksen kiristäminen vauhdittaisi kuluttajien siirtymistä halvempaan tuontiruokaan ja kaupan omiin merkkeihin. Siinä Venäjän hyökkäyksen nostattama keskustelu ruokaturvasta jäisi entistä enemmän hinnan jalkoihin.