Seuraava presidentti valitaan maaseudun äänillä – niiden kerääminen ei ole helppo tehtävä kummallekaan ehdokkaalle

Presidentinvaalien toisen kierroksen ennakkoäänestys alkaa tänään. Vaihtoehtoina äänestäjillä on kaksi kokenutta ulko- ja turvallisuuspolitiikan ammattilaista. Kärkipaikalta loppukiriin lähtee kokoomuksen ehdokas Alexander Stubb. Valitsijayhdistyksen ja vihreiden ehdokas Pekka Haavisto on haastajan asemassa. Ehdokkaiden näkemykset ulkopolitiikan ydinkysymyksistä ovat hyvin lähellä toisiaan. Arvomaailmaltaan ehdokkaat eroavat selvästi. Haavisto on ympäristöliikkeen kasvatti ja vasemmalle kallistuva liberaali. Stubb taas markkinahenkinen oikeistoliberaali. Molemmat ovat taustaltaan vahvasti helsinkiläisiä.

Tasavallan presidentin tulee kyetä yhdistämään eri tavalla ajattelevia suomalaisia. Tähänastiset presidentit ovat siinä onnistuneet, mikä on myös näkynyt presidenttien suosioluvuissa. Kaksivaiheinen vaali pakottaa ykköspaikasta taistelevat ehdokkaat kurottamaan myös oman viiteryhmänsä ulkopuolelle. Stubbin ja Haaviston osalta tämä on näkynyt tiettynä varovaisuutena kannanotoissa. Haavisto on myös tietoisesti pyrkinyt pääsemään irti vasemmistolaisesta leimasta. Toisen kierroksen väittelyissä erot ehdokkaiden välillä kirkastuvat väkisinkin. Ensimmäisten merkkien perusteella Stubb haluaa edelleen esiintyä presidentillisen neutraalina. Haavistolla on vähemmän hävittävää. Seuraavien päivien aikana selviää, miten vahvasti hän haluaa olla poliittisen opposition ehdokas. Loppuviikon työtaistelut voivat olla vaalituloksen kannalta ratkaiseva tapahtuma. Työmarkkinapolitiikka ei kuulu presidentille, mutta koko Suomi odottaa ehdokkailta kannanottoa joko lakkojen puolesta tai niitä vastaan.

Stubb ja Haavisto ovat leimallisesti Etelä-Suomen ja suurten kaupunkien ehdokkaita. Vaalien toisen kierroksen ratkaisevat kuitenkin maaseudun ja maakuntien äänestäjät. Käytännössä kyse on perussuomalaisten Jussi Halla-ahon ja keskustan ja valitsijayhdistyksen Olli Rehnin saamista yhteensä yli miljoonasta äänestä. Gallup-kyselyiden perusteella Stubbilla olisi tässä joukossa selvä etulyöntiasema. Jos perinteinen porvari-vasemmisto -asetelma määrittää äänestyspäätöksen, voittaja on melko varmasti Stubb. Aivan näin yksinkertainen henkilövaalin dynamiikka ei kuitenkaan ole. Jo nyt on nähty perussuomalaisten poliitikkojen kannanottoja Haaviston puolesta ja vasemmistoliittolaisten kannanottoja Stubbin puolesta. Jos vaalista tulee äänestys hallituksen politiikkaa vastaan, voi Haavisto olla vahvoilla.

Maaseudun kysymykset eivät toistaiseksi ole nousseet vaaleissa keskusteluun. Huoltovarmuus, ruokaturva, Itä-Suomen turvallisuus, päätösvalta Suomen metsien käytöstä ja arktisen alueen liikenneyhteydet ovat kaikki asioita, jotka sivuavat presidentin toimivaltaa. Maaseudun äänestäjät odottavat ehdokkailta myös vilpitöntä vastausta siihen, mikä on maaseudun rooli ja merkitys tulevaisuuden Suomessa. Äänestäjien tehtävänä on arvioida vaalipuheiden uskottavuutta.

Oman ehdokkaan putoaminen jatkosta saa monen miettimään, kannattaako toisella kierroksella äänestää lainkaan. Äänestäjällä on toki oikeus jättää äänensä käyttämättä, mutta siihenkin pitää olla hyvät perusteet. Tärkein kannuste äänestämiselle on presidentinvaalien toisen kierroksen tiukka asetelma. Jokaisella äänellä on vaaleissa merkitystä. Maaseudun näkökulmasta on tärkeää, että maakuntien ihmiset osoittavat vaalissa poliittisen voimansa. Passiivisuus olisi merkki siitä, ettei maaseudulla olisi merkitystä tulevissakaan vaaleissa. Presidentti valitaan kerran kuudessa vuodessa. Nyt on mahdollisuus vaikuttaa.