Energiakriisi nostaa asumistuen tarvetta

Asumistukimenot ovat kasvaneet vuosia. Tuet ovat kaksinkertaistuneen noin kymmenessä vuodessa. Kela maksoi viime vuonna asumisen tukia yhteensä 2,2, miljardia euroa. Valtaosa tuosta menee pääkaupunkiseudulle ja muihin isoihin kaupunkeihin. Tilastokeskuksen mukaan yleistä asumistukea saa noin 40 prosenttia vuokra-asunnoissa asuvista ruokakunnista. Asuminen erityisesti pääkaupunkiseudulla on jo niin kallista, että Kelan mukaan noin joka viides yleistä asumistukea saavista kotitalouksista saa asumistukea, vaikka talouden pääasiallinen tulonlähde ovat ansiotulot. Tällaisia talouksia oli elokuussa 2022 yhteensä 68 895. Työssä olevista yleistä asumistukea saavista ruokakunnista 43 prosenttia sijaitsee Uudellamaalla. Tukien painottumista Uudellemaalle selittää myös, että Helsingissä yleiseen asumistukeen vaikuttavien bruttotulojen tuloraja on korkeampi kuin muualla maassa ja tuen määrä suurempi. (Kela 15.8.).

Keskittävä politiikka on lisännyt kasvukeskuksiin kohdistuvan asumistuen tarvetta. Nyt tuen korotuspaineet tulevat kaikkeen asumiseen kohdistuvasta energia kallistumisesta. Suomen Isännöintiliiton mukaan pahimmillaan jo sähkön kallistuminen uhkaa moninkertaistaa joidenkin asunto-osakeyhtiöiden vastikkeita. (Yle 12.9.)

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton Pellervon Taloustutkimus PTT:ltä tilaaman selvityksen mukaan energian hintakriisi osuu etenkin omakotitalossa asuviin eläkeläistalouksiin, sillä heillä energiamenojen osuus nettotuloista on suuri. Omistusasunnoissa asuvien kustannuksia nostaa myös korkojen nousu. Myös omistusasuntoihin voi saada asumistukea, mutta sen osuus kokonaisuudesta on pieni. Vuonna 2020 omistusasunnoissa asuvat saivat asumistukea yhteensä 40,5 miljoonaa euroa.

Asumistuen kasvuun on etsitty lääkkeitä, mutta huonolla menestyksellä. Heikommassa asemassa olevia pitää auttaa, mutta nykyisenmuotoinen asumistuki kaipaa perusteellisen uudistamisen. Kokopäivätyössä käyvän pitäisi kyetä myös pääkaupunkiseudulla asumaan ilman tukea.