Suomessa vallitsee yksimielisyys siitä, että riippuvuutta tuontienergiasta pitää vähentää. Kysymys on talouden lisäksi myös ilmastopolitiikasta ja työpaikoista.
Tahtotilasta huolimatta tuontienergialasku ei ole pienentynyt, vaan esimerkiksi kivihiilen käyttö on lisääntynyt reippaasti.
Suomeen tuodaan vuosittain energiaa noin yhdeksän miljardin euron arvosta. Summa on suurin piirtein samankokoinen kuin julkisen talouden kestävyysvaje eli lisävelkaantuminen vuodessa.
Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei pikaista korjausta talouden tilaan ole odotettavissa.
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) julkistamien luottamusmittausten mukaan Suomi ei ole päässyt Euroopassa orastavaan talouskasvuun mukaan. Tilastokeskuksen mukaan apua ei ole tulossa myöskään kotimaisesta kysynnästä, koska kuluttajien luottamus talouteen pysyttelee edelleen alhaisella tasolla.
Hallituksen energia- ja ilmastostrategian mukaan kivihiilen käytöstä pitäisi luopua kokonaan vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteena on myös vähentää turpeen käyttöä kolmanneksella, niin ettei sitä korvata kivihiilellä.
Biotalous on yksi nykyisenkin pääministeri Alexander Stubbin (kok.) hallituksen kärkihankkeita. Hallituksen strategiapapereiden lisäksi monet työryhmät ovat pohtineet Suomen tulevaisuuden energialinjauksia.
Helmikuussa energia-alan kärkitutkijoista koostuva professorityöryhmä julkisti Kasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla -raportin. Työryhmän mukaan tuontienergiasta voitaisiin luopua kokonaan vuoteen 2050 mennessä.
Työryhmän laskelmien mukaan oikealla energiapolitiikalla on mahdollista synnyttää vuoteen 2020 mennessä 30 000 ja vuoteen 2050 mennessä jopa 90 000 uutta työpaikkaa.
Tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista ja Suomella on erittäin hyvät edellytykset nousta uusiutuvan energian mallimaaksi. Se ei kuitenkaan onnistu, ellei kunnianhimoisia tavoitteita pystytä siirtämään käytäntöön. Puheiden ja kovien tavoitteiden lisäksi tarvitaan myös tekoja ja tekijöitä.
Kovia tavoitteita on myös ST1:n pääomistajalla Mika Anttosella. Hän haluaa mullistaa maailman energiatuotannon. Vaikka bioenergia mielletään pääasiassa puupohjaiseksi, voi uuden sukupolven polttoainetta voi valmistaa jätteistäkin. (MT 28.7.)
ST1 tähtää maailmanvalloitukseen tekemällä kotitalouksilta kerättävästä biojätteestä sekä leipomoiden ja kauppojen ylijäämäleivästä liikenteen biopolttoainetta. Anttosen visio ei ole jäänyt pelkäksi puheeksi, sillä ST1:n bioetanolilaitoksia on jo käytössä.
Anttonen muistuttaa, että muutos maailman energiapolitiikassa on pakon sanelema, koska maailman väkiluku kasvaa nopeasti. Hänen mielestään kivihiilen käyttö lämmitykseen pitäisi kieltää lailla, koska siinä ei ole mitään järkeä Suomen kaltaisessa maassa.
Vuonna 1997 perustettu ST1 on kasvanut nopeasti. Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna 6,6 miljardia euroa. Liikevaihdosta 90 prosenttia tuli fossiilisista polttoaineista.
Anttosen mukaan vahva kassavirta mahdollistaa tuotekehityksen ja investoinnit biopolttoaineisiin. Rahat tehdään ulkomailla, mutta investoinnit tehdään Suomeen.
Suomella ei ole varaa hukata biotalouteen liittyviä suuria mahdollisuuksia. On korkea aika ryhtyä toteuttamaa olemassa olevaa biotalousstrategiaa.