Ennallistaminen jää paljolti jäsenvaltioiden vastuulle

Ennallistamisasetuksen lopullinen muoto hyväksyttiin perjantaina Euroopan parlamentin, EU:n jäsenmaita edustavan neuvoston ja EU-komission neuvotteluissa. Neuvottelutulos pitää vielä hyväksyä parlamentissa ja neuvostossa.

Nyt hyväksyttyä kompromissia voi pitää voittona komissiolle, koska ennallistamisasetus on tärkeä osa komission kunnianhimoista vihreän kehityksen ohjelmaa.

Nyt tehty kompromissi on Suomen kannalta parempi kuin komission alkuperäinen esitys ja jäsenmaiden muodostaman neuvoston kesäkuussa määrittelemä kanta. Kompromissi on heikennys EU-parlamentin kesäkuiseen päätökseen verrattuna.

Komission alkuperäinen esitys oli järkytys. Kustannukset olisivat olleet Suomelle noin miljardi euroa vuodessa. Vaikka ennallistamisen yhteydessä puhuttiin paljon metsistä, koskee se myös muun muassa kaupunkeja sekä vesistöjä.

EU-parlamentti teki kesäkuussa komission esitykseen merkittäviä muutoksia sen jälkeen, kun parlamentin suurin ryhmä, keskustaoikeistolainen EPP yritti tosissaan kaataa koko esityksen. Parlamentti esitti muun muassa turvemaita koskevan artiklan poistoa kokonaan sekä 4 artiklassa luontotyyppien ennallistamisen rajaamista koskemaan vain Natura 2000 -alueille, ja niin sanotun heikentämiskiellon poistoa.

Viime viikolla hyväksytyssä esityksessä turvemaiden vesittäminen ja heikentämiskielto ovat mukana, vaikkakin lievennettyinä. Metsien ennallistamista koskevassa 4 artiklassa vain priorisoidaan Natura 2000 -alueita, mutta ei rajata muita alueita vuoden 2030 jälkeen pois.

Suomi äänesti kesäkuussa Eurooppa-neuvostossa vastaan. Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen (kok.) mukaan neuvottelutulos on Suomelle EU-komission ehdotusta parempi, mutta lopputulos pitää hänen mukaansa analysoida huolellisesti.

Viime vuonna oppositiossa kokoomus ja perussuomalaiset moittivat Sanna Marinin (sd.) hallituksen kantaa ennallistamiseen liian lepsuksi ja katsoivat asetuksen aiheuttavan Suomelle kohtuuttoman suuria kustannuksia. Nyt puolueilla on tilaisuus olla kovana.

Vaikka kompromissi on komission alkuperäistä esitystä parempi, ennallistaminen voi Metsäteollisuus ry:n mukaan pahimmillaan heikentää kotimaisen puun saatavuutta pitkällä aikavälillä ja suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä. Hyväksytty neuvottelulopputulos lisännee Metsäteollisuuden arvion mukaan lisää ennallistamistoimien piirissä olevaa pinta-alaa, koska ennallistamistavoitteet palautettiin koskemaan kaikkea maa-alaa.

Metsäteollisuus ry:n kansainvälisten ja EU-metsäasioiden päällikön Maija Rantamäen mukaan paljon jää sen varaan, mitä ennallistamistoimet lopulta ovat. Ne riippuvat suurelta osin jäsenmaista itsestään. Jokaisen jäsenmaan on laadittava kansallinen ennallistamissuunnitelma kahden vuoden kuluessa asetuksen tultua voimaan.

MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mielestä kompromissi ei ole Suomen tavoitteiden mukainen eikä se ole kunniaksi EU-parlamentille, jos asia tähän jää. Pahimmillaan se johtaa hänen mukaansa totaaliseen museointiin.

Ympäristöneuvos Olli Ojalan mukaan kansallisesti valittavilla toimeenpanokeinoilla on keskeinen vaikutus siihen, miten asetus vaikuttaa Suomeen. (STT 10.11.)

Jos kompromissi menee läpi, EU:n vaatimusten toimeenpanosta päättäminen lisää poliittista painetta pääministeri Petterin Orpon (kok.) hallitukselle ja myös sitä seuraaville hallituksille. Onko päättäjillä halua ja osaamista käyttää annettu liikkumavara viisaasti ja tasapuolisesti? Jatkossa tarvitaan kaikilta yksimielisyyttä. Marinin hallituksen aikana joillakin hallituspuolueilla oli suuria vaikeuksia ymmärtää, mikä on Suomen kanta, vaikka hallitus ja eduskunnan suuri valiokunta olivat sen muodostaneet.