• Kouluruokailu on myös vientituote

    Bettina C. Lindforsin mielestä suomalaisten pitää olla ylpeitä kouluruokailun pitkästä historiasta. Hän muistuttaa, että lasten ja nuorten pöytä on kunnan tärkein pöytä.
    . Kouluruuan lisäksi on tärkeää, että lapsille ja nuorille opetetaan ruuanlaiton perustaidot.
    . Kouluruuan lisäksi on tärkeää, että lapsille ja nuorille opetetaan ruuanlaiton perustaidot. Kuva: Jaana Kankaanpää
    Pääkirjoitus|Ruoka
    9.12.202207:18
    Pääkirjoitus
    MT toimitus

    Suomalaisille itsestään selvä ilmainen kouluruoka on innovaatio, joka muualla maailmassa on edelleen harvinaisuus. Ensimmäisenä maana maailmassa Suomessa säädettiin jo sota-aikana vuonna 1943 laki maksuttoman kouluruuan tarjoamisesta.

    Kouluruokailu on muuttunut ajan saatossa ja kehittäminen jatkuu edelleen. Maa- ja metsätalousministeriö julkisti keskiviikkona kouluruuan kehittämisohjelman. Sen tavoitteena on muun muassa lisätä kouluruuan arvostusta, kouluruokailuun osallistumista ja parantaa kouluruuan kotimaisuusastetta. Tavoitteena on myös tarjota lapsille ja nuorille maukas, ravitseva, kestävästi tuotettu ja yhdenvertainen kouluateria. (mt.fi 7.12.)

    Kouluruokailu on yksi suomalaisen yhteiskunnan ja koulumenestyksen kehityksen kuvaajista. Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiön ruokavaikuttajan Bettina C. Lindforsin mielestä suomalaisten pitää olla ylpeitä kouluruokailun pitkästä historiasta. Hän muistuttaa, että lasten ja nuorten pöytä on kunnan tärkein pöytä. Lindforsin mielestä kouluruokailusta puhuttaessa vaatimattomuus ei kannata, sillä kouluruokailu on osa Suomen maabrändiä. Siitä ollaan kiinnostuneita oppimaan joka maanosassa. (MT 16.10.2021.)

    Kouluruuan lisäksi on tärkeää, että lapsille ja nuorille opetetaan ruuanlaiton perustaidot.

    Suomalainen kouluruoka on vientituote samaan tapaan kuin suomalainen äitiyspakkaus. YK:n alainen Maailman ruokaohjelma kutsui viime keväänä kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin (sd.) kouluruokalähettilääksi. Suomi ja Ranska johtavat yhdessä Globaalia kouluruokakoalitiota. Sen tavoitteena on, että jokainen koululainen saisi ravitsevan ja terveellisen lounaan vuoteen 2030 mennessä.

    Skinnari ja Jutta Urpilainen (sd.) kirjoittivat MT:ssä julkaistussa yliö-kirjoituksessa, että kouluruokailun edistäminen tarjoaa mahdollisuuden suomalaisten instituutioiden, järjestöjen tutkimuslaitosten ja yritysten tietotaidon hyödyntämisen koko maailman parhaaksi. (MT 1.4.)

    Kouluruuan arvostus opitaan kotona. Kouluruuan lisäksi on tärkeää, että lapsille ja nuorille opetetaan ruuanlaiton perustaidot. Sellainen, joka osaa itse valmistaa kotimaisista raaka-aineista ruokaa, pärjää kaikissa tilanteissa.

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kauppa | Miksi kaupalle sallitaan se, mikä viljelijöiltä kielletään? Tuottajajärjestöjen kantelu on myös kuluttajan asialla

    • 2

      Metsä | Metsäyritysten on syytä pitää Nokian kohtalo mielessä ‒ digitalisaatio sulkee paperikoneita

    • 3

      Politiikka | Kasvukeskusten elinvoima hyytyy – olisiko viimein aika kääntää katse maakuntiin?

    • 4

      Maanomistus | Kaavoituksella ei saa tehdä maatalouspolitiikkaa

    • 5

      Politiikka | Väkeä komennetaan nyt pikavauhtia Helsingin palatseihin ‒ parhaat osaajat äänestävät jaloillaan

    • 6

      Politiikka | Kiinteistöveroa ei saa hivuttaa metsiin

    • 7

      Maatalouspolitiikka | EU:lta tuli eläintuotannon puolesta painava viesti, joka vastustajienkin kannattaa lukea

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Ilmanvaihtolaitteistot ovat jokaisen osaston perällä. Ohjauskeskus on samassa tilassa jäähdytysyksikön kanssa. Yhdellä ohjauskeskuksella voidaan ohjata 20 koneistoa. Poistoluukut ovat yläkulmissa.

    Koneviesti | Saloniemen uuteen perunavarastoon mahtuu jopa neljä miljoonaa kiloa perunaa – varastotila on jaettu neljään osaan, joissa jokaisessa on oma ilmanvaihto

    Tilaajalle