YK:n alainen innovatiivisen kehitysrahoituksen työryhmä pohti viime viikolla Helsingissä maailman ruokatilannetta. Ongelmana on, että maailman ruokatuotanto ei kasva samassa suhteessa väestön lisääntymisen kanssa.
Viime vuosina lähes 900 miljoonaa ihmistä on nähnyt nälkää. Jos väestö kasvaa nykyisten ennusteiden mukaan, niin vuoteen 2050 mennessä ruuan tuotannon pitäisi lisääntyä 60 prosenttia. Jotta tähän päästäisiin, pitäisi ruuan tuotantoon investoida 50 prosenttia nykyistä enemmän.
Kehitysmaiden ja kehittyneimpien maiden ongelmat ovat ruuantuotannossa erilaisia, mutta yhteistä niille on se, ettei ruuan tuottaminen ole taloudellisesti kannattavaa. Kannattavuus on heikkoa siitä huolimatta, että ruuan tuotantoa tuetaan yhteiskunnan varoin. Kehitysmaissa yhteiskunnalla ei ole mahdollisuutta tukea antaa.
Köyhien maiden ruokahuoltoa heikentää entisestään se, että varakkaat maat ovat ryhtyneet ostamaan ja vuokraamaan viljelysmaata kehitysmaista. Kymmenen viime vuoden aikana yli 200 miljoonaa hehtaaria viljelykelpoista maata on siirtynyt paikallisilta pienviljelijöiltä ulkomaisille sijoittajille.
Tulevaisuudessa kilpailu maasta ja ruuasta tulee vain kiihtymään. Tästä syystä kaikkien maiden pitää pyrkiä mahdollisuuksiensa mukaan huolehtimaan omasta ruokaturvastaan. Se ei onnistu ellei maaseudusta huolehdita ja pidetä sitä elinvoimaisena.
Ruuantuotannon lisäksi maaseudun merkitys tulee muutenkin korostumaan entisestään.
Maaseutu ja sen vihreät elinkeinot ovat Suomen tulevaisuudelle suuri mahdollisuus ja voimavara. Näiden mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää kuitenkin aktiivista panostamista maaseudun elinkeinoihin.
Maan hallitus kokoontuu parin viikon kuluttua päättämään hallituskauden lopun suuntaviivoista. Hallitus on saanut eri järjestöiltä esityksiä siitä, miten talous saadaan kääntymään kasvuun.
Tammikuun alussa SAK ja STTK esittelivät yhteisen kasvupoliittisen ohjelmansa. Siinä nostettiin puhdas ruoka, metsä, kaivokset, arktisen olot ja matkailu tulevaisuuden kasvualoiksi. Tiestön ylläpitoon järjestöt esittivät lisää sata miljoonaa euroa. Myös Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämistyöryhmä korosti luonnonvarojen merkitystä taloustaantumasta nousemisessa.
Viime viikolla MTK esitti omat ehdotuksensa hallituksen puoliväliriiheen. MTK:n esitys oli lähes samanlainen kuin työmarkkinajärjestöilläkin. MTK:n vihreän kasvun ohjelmassa korostetaan ruuan tuotantoa, puuta ja uusiutuvaa energiaa, koko maasta huolehtimista sekä vihreiden elinkeinojen merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä.
MTK muistuttaa, että maaseutu ja maatalous ovat jo tehneet oman osuutensa säästötalkoista. Leikkausten ja veronkorotusten sijaan hallituksen pitää tarttua oman maan luonnonvarojen antamiin mahdollisuuksiin.
Omien vahvuuksien hyödyntäminen edellyttää muun muassa sitä, että koko maan infrastruktuuri pidetään kunnossa. Ilman toimivia liikenne- ja tietoliikenneyhteyksiä maaseudun voimavaroja ei pystytä hyödyntämään.
Maaseudulta löytyvät eväät koko Suomen tulevaisuudelle ja talouden suunnan kääntämiseen. MTK:n mielestä Suomen kasvu on tahdon asia ja omissa käsissämme. Toivottavasti hallitukselta löytyy riittävästi tahtoa ja rohkeutta tarttua maaseudun tarjoamiin mahdollisuuksiin.