Eläinsuojelulain uudistuksessa käytännön näkökulma näyttää unohtuneen.
MTK pelkää, että valmisteilla olevasta laista tulee kotieläintuotannolle kohtuuttoman tiukka ja maatalouden arjesta vieraantunut. Sen mielestä eläinsuojelujärjestöt ovat saaneet äänensä kuuluviin tuottajia paremmin. (MT 27.3.)
Maa- ja metsätalousministeriö vakuuttaa, että jokaista ohjausryhmään kuuluvaa on kuunneltu. Uudistuksen lähtökohdista on oltu yksimielisiä, mutta mielipiteet ovat jakautuneet pohdittaessa tarkempia määrittelyjä.
Keskustelu eläinsuojelulain ympärillä on MTK:n mukaan politisoitunut ja keskittyy pieniin yksityiskohtiin. Maalaisjärki on ollut lakivalmistelussa hukassa.
Eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen valmistelu käynnistettiin vuonna 2012. Uudistus kirjattiin Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen ohjelmaan vihreiden vaatimuksesta.
Lakiuudistus jää huhtikuun lopulla työnsä aloittavan eduskunnan päätettäväksi. Käsittelyn odotetaan alkavan aikaisintaan ensi syksynä.
Iso huolenaihe on parsinavetoita uhkaava kielto. Kyse on merkittävästä asiasta, sillä kolme neljäsosaa suomalaislehmistä elää yhä parsinavetoissa.
Tuottajat kokevat, että sallittua tuotantomuotoa harjoittavat tilat leimataan nyt rikollisiksi. Leima on talousvaikeuksien kanssa kamppailevista maidontuottajista kohtuuton.
Tulevat kuukaudet ratkaisevat lain lopullisen sisällön. Eläinten hyvinvoinnista ei haluta tinkiä, mutta jatkovalmisteluun on tärkeää saada arjen näkemystä tuntuvasti enemmän.
Suomessa kuluttajat saavat nauttia laadultaan maailman parasta maitoa. Tälle työlle pitää turvata edellytykset myös jatkossa.