Puurakentaminen on ympäristöteko

Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas muistutti Ylen Ykkösaamussa, että suomalainen ilmastonmuutoksen torjunnasta käytävä keskustelu poikkeaa kansainvälisestä. Suomessa avainkysymys ovat hiilinielut, muualla päästövähennykset. (Yle 25.3.)

Koska metsien kasvu on hidastunut, koko maakäyttösektori on muuttunut laskennallisesti päästölähteeksi. Tämä vaikeuttaa Suomen tavoitetta olla hiilineutraali. Keinoksi on esitetty hakkuiden vähentämistä. Yksi syy kasvun hidastumiseen on Luonnonvarakeskuksen mukaan metsien ikääntyminen. Siihen hakkuiden vähentäminen on väärä lääke.

Yksi keino vähentää päästöjä on puurakentamisen lisääminen. Suomen ympäristökeskuksen professorin Jyrki Seppälän mielestä parasta puunkäyttöä on rakentaminen. Sen lisääminen voi kuitenkin hänen mukaansa jopa suurentaa Suomen nettopäästöjä pidemmällä aikavälillä, jos se kasvattaa hakkuita. Jos puurakentamista lisätään muun muassa sahatavaran vientiä vähentämällä ja pikkutukkien sahaamista lisäämällä, ei metsien hiilinielu Seppälän mukaan pienenisi. (MT 29.3.)

Puun käytön tehostaminen ja jalostusarvon nostaminen ovat tärkeitä tavoitteita, mutta sahatavaran viennin vähentäminen ei auta globaalissa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tilanne on sama kuin muillakin puutuotteilla. Hakkuut siirtyvät maihin, joissa metsien hoitoon ei kiinnitetä juurikaan huomiota.

Olennainen kysymys on myös, otetaanko laskelmissa huomioon, että Suomessa kaadetun puun tilalle istutetaan aina uusia puita. Puu on moniin muihin rakennusmateriaaleihin verrattuna aidosti uusiutuva ja kierrätettävä. Esimerkiksi talon seinässä hirsi säilyy reippaasti yli sata vuotta. Sinä aikana metsiin on ehtinyt kasvaa jopa kaksi uutta puusukupolvea tukin mittoihin.

Metsien kasvun lisääminen on joka tapauksessa tärkeää. Se onnistuu parhaiten oikea-aikaisilla metsänhoitotöillä ja muun muassa tuhkalannoituksella. Hyvässä kasvukunnossa oleva metsä on tehokas hiilinielu.