Suomi, EU ja vähän koko maailmakin pinnistelevät eroon fossiilisista energialähteistä. Uusiutuvalle energialle asetetaan kunnianhimoisia tavoitteita, joiden avulla ilmaston lämpeneminen tulisi saada hallintaan.
Suomi on edelläkävijä – jo noin kolmannes energian tarpeestamme katetaan uusiutuvalla energialla. Maan sisällä alueelliset erot ovat kuitenkin suuret.
Viisi Itä-Suomen maakuntaa – Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala ja Kainuu – tuottivat vuonna 2012 jo yli 60 prosenttia kaikesta käyttämästään energiasta uusiutuvista energialähteistä. Pääosassa oli puu, joka kattoi lähes puolet alueen energiatarpeesta (MT 17.2.).
Itä-Suomella on tietysti luontaisia edellytyksiä uusiutuvan energian tuottamiseen. Metsävaltaisissa maakunnissa puuenergiaa kertyy aktiivisen metsätalouden ja metsäteollisuuden tuottamana.
Korkeisiin osuuksiin ei silti päästäisi, elleivät myös alueen kunnat ja energialaitokset suosisi metsäenergiaa. Saastuttavasta kivihiilestä Itä-Suomi on onnistunut pääsemään eroon lähes kokonaan. Energia tuotetaan kotimaisesta raaka-aineesta ja kotimaisella työllä.
Uusiutuvaa energiaa on Suomessa paitsi pakko, myös järkevää lisätä jatkossakin. Siksi on hyvä, että Itä-Suomi tarjoaa kannustavan esimerkin.
Myönteisiä uutisia tulee toki muualtakin. Turun Seudun Energiantuotanto ja sen pääosakas Fortum ovat päättäneet korvata Naantalin hiilivoimalaitoksen uudella monipolttoainevoimalalla (MT 14.2.).
Uusi voimala voi kivihiilen ohella käyttää tuotannossaan haketta sekä polttoon soveltuvaa kierrätysjätettä. Uusiutuvan osuus alueen energiantuotannosta kasvaa merkittävästi.
Myös Helsinkiin kohdistuu odotuksia. Suomea on vaikea esitellä uusiutuvan energian mallimaana, kun sen pääkaupunkia koristavat voimaloiden kivihiilikasat.