• Menot kasvoivat verokertymää nopeammin

    Yksittäisten henkilöiden verotietojen lisäksi on syytä huomioida verokertymä kokonaisuudessaan ja sen jakaantuminen veronsaajien kesken.
    Kuva: Juho Leskinen
    Pääkirjoitus|Yhteiskunta
    11.11.202408:26
    Pääkirjoitus
    MT toimitus

    Viime viikon torstaina julkistettiin vuoden 2023 verotiedot. Veropäivän yhteydessä käydään vuodesta toiseen keskustelua, pitääkö verotietojen olla julkisia. Verotietojen julkisuudesta voi olla perustellusti eri mieltä. Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) arvo- ja asennetutkimuksen mukaan yli 60 prosenttia suomalaisista hyväksyy henkilökohtaisten verotietojensa julkisuuden. Neljännes on eri mieltä. (Eva 7.11.)

    Kuitenkin yli puolet pitää verotietojen julkistamista turhana mediakarnevaalina. Lähes yhtä suuren osuuden mukaan julkisuus on tärkeää yhteiskunnallisen läpinäkyvyyden kannalta. Evan johtavan veroasiantuntijan Emmiliina Kujanpään mukaan tulosten mukaan näyttää, että uutisointi yksittäisten henkilöiden verotiedoista koetaan ylimitoitetuksi, mutta yleisemmällä tasolla julkisuutta arvostetaan.

    Hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi tarvitaan lisää hyvätuloisia veronmaksajia.

    Yksittäisten henkilöiden verotietojen lisäksi on syytä huomioida verokertymä kokonaisuudessaan ja sen jakaantuminen veronsaajien kesken. On tärkeää ymmärtää verotuksen ja yhteiskunnan kustantamien palvelujen suora yhteys. Veroista maksetaan kaikki yhteiskunnan rakenteet, palvelut, tulonsiirrot ja velat. Viime vuonna kerätyistä veroista 75,9 prosenttia tilitettiin valtiolle, 17,9 prosenttia kunnille, seurakunnille 1,3 prosenttia ja Kelalle 4,9 prosenttia.

    On huolestuttavaa, että muun muassa Inflaatiosta johtuneiden julkisten menojen kasvusta huolimatta verokertymä ei kasvanut edellisestä. Tulojen ja menojen erotus pitää kattaa lainoilla.

    Viime vuonna verohallinnon keräämien verojen nettokertymät olivat yhteensä 81,56 miljardia euroa, joka oli 0,1 miljardia euroa (+0,1 %) enemmän kuin vuonna 2022. Henkilöasiakkaiden tuloverokertymä nousi 0,9 miljardia euroa (+2,6 %) ja arvonlisäverokertymä kasvoi 0,4 prosenttia. Yhteisöverokertymä laski vuonna 2023 yli yhdeksän prosenttia.

    Verotuksen kiristämisen sijaan nykyisen kaltaisen hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi tarvitaan lisää hyvätuloisia ja muita veronmaksajia. Kaikki kykyjensä mukaan veroja maksaneet voivat olla ylpeitä osallistumisestaan yhteiskunnan rahoittamiseen.

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kauppa | Miksi kaupalle sallitaan se, mikä viljelijöiltä kielletään? Tuottajajärjestöjen kantelu on myös kuluttajan asialla

    • 2

      Metsä | Metsäyritysten on syytä pitää Nokian kohtalo mielessä ‒ digitalisaatio sulkee paperikoneita

    • 3

      Politiikka | Kasvukeskusten elinvoima hyytyy – olisiko viimein aika kääntää katse maakuntiin?

    • 4

      Maanomistus | Kaavoituksella ei saa tehdä maatalouspolitiikkaa

    • 5

      Politiikka | Väkeä komennetaan nyt pikavauhtia Helsingin palatseihin ‒ parhaat osaajat äänestävät jaloillaan

    • 6

      Politiikka | Kiinteistöveroa ei saa hivuttaa metsiin

    • 7

      Maatalouspolitiikka | EU:lta tuli eläintuotannon puolesta painava viesti, joka vastustajienkin kannattaa lukea

  • Lisää aiheesta Koneviestissä

    Koneviesti | Kehitystyö Koneviestissä jatkuu – auta meitä tekemään Koneviestistä entistä kiinnostavampi!

  • Koneviesti | Kehitä kanssamme Koneviestistä entistä kiinnostavampi!

  • Verkkotietopiste.fi-palvelu edistää yhteisrakentamislain tavoitteita ja kuuluu sen velvoitteisiin.

    Koneviesti | Verkkotietopiste.fi-nettipalvelu tarjoaa apua erilaisten tieto-, tele- ja energiaverkkojen yhteisrakentamiseen — palvelu lisää yhteisrakentamista ja helpottaa tiedonvaihtoa

    Tilaajalle