Palvelu katoaa palveluyhteiskunnasta

Suomi muuttui sotien jälkeisen teollistumisen myötä maatalousyhteiskunnasta teollisuusyhteiskunnaksi. Kun teollisuustyövoimasta tuli liian kallista, tuotanto siirrettiin halvempien tuotantokustannusten maihin ja Suomi alettiin luokitella jälkiteolliseksi palveluyhteiskunnaksi. Tavallisen kansalaisen näkökulmasta ajatus Suomesta palveluyhteiskuntana kuitenkin monesti ontuu. Palvelu vaatii työvoimaa, ja työvoimaa pidetään Suomen kaltaisessa maassa liian kalliina.

Harvenevan asutuksen vuoksi maaseudulla palveluiden etääntymiseen on toki totuttu jo pitkään: peruskouluverkko on harventunut, mutta sen etäisyydestä sentään säädetään laissa rajoittamalla koulumatkan pituutta. Perusterveydenhuoltoa on totuttu saamaan lähimmästä taajamasta, mutta edellisen hallituksen toteuttama sote-uudistus hyvinvointialueineen todennäköisesti harventaa palveluverkkoa – viimeistään sitten, kun nykyinen hallitus alkaa viedä säästötalkoitaan käytäntöön. Erikoissairaanhoitoa on saatavilla lähimmilläänkin hyvinvointialueen keskuskaupungissa. Kauas on matkattava myös erilaisiin toimenpiteisiin kuten synnyttämään tai leikkauksiin, joista vaativimpia tehdään vain Helsingissä.

Kelan, verottajan tai muun viranomaispalvelun tavoittaa nykyisin lähinnä sähköisiä kanavia myöten. Isoissa kaupungeissa palvelunsa riisunut Posti sentään harvenevan asutuksen keskellä vielä kiertää, mutta sekin ilmeisen vastentahtoisesti – siitäkin huolimatta, että kyse on yhtiön toiminnan ytimestä.

Kaupan alakin keskittyy. Ruokaa saa vielä harvenevasta kyläkauppaverkostosta, mutta erikoisliikkeet ovat yhä kauempana. Jopa maatalousalan liikkeisiin saa ajaa yhä etäämmälle. Silti poikkeuksiakin erikoisliikkeiden rintamalla on, esimerkiksi Veikon Koneen nimellä toimiva yksityisten kodinkoneliikkeiden ketju. Vaikka sekin kehittää kivijalkaliikkeiden rinnalla verkkokauppaa, toiminnan perustana on henkilökohtainen palvelu. (MT 21.8.).

Palveluyhteiskunta ei toki kaadu siihen, että inhimillinen palvelu tekijöiden kalleuden tai saatavuuden takia vähenee. Luokittelijoille kun riittää, että asiakkaan tarpeita täyttää keskustelubotti eli tietokone. Kuluttaja kaivannee silti monissa tilanteissa avukseen ihan oikeaa ihmistä.