Rahan tekemisen taito on tärkeä, mutta ei ratkaise kaikkea

Pitkään suomalaisessa talouselämässä vaikuttanut Björn Wahlroos jatkaa MT:n tuoreessa haastattelussa tutuksi tullutta linjaansa, jossa hän löytää paljon ongelmia suomalaisesta yhteiskunnasta ja Euroopasta laajemminkin. (mt.fi 29.9.)

Syy Suomen pitkään jatkuneeseen heikkoon talouskehitykseen on Wahlroosin mielestä hyvin yksinkertainen. Hänen mielestään Suomi ei vedä puoleensa investointeja eikä pääomia eikä kannusta ihmisiä tekemään riittävästi töitä. UPM:n, Sammon ja Nordean hallitusten entinen puheenjohtaja arvioi, että Suomesta on tullut harmaa maa.

Keskeisin tekijä, miksi Suomi ei vedä investointeja puoleensa, on Wahlroosin mukaan verotus, ja toinen tekijä on sääntely. Meidän täytyisi hänen mukaansa tarjota parempia ehtoja kuin kilpailijat, jotta pystyisimme houkuttelemaan pääomia tänne perukoille.

Wahlroosin mielestä MTK:lla ja viljelijäväestöllä on ollut taipumusta kuolla saappaat jalassa. Jatketaan jääräpäisesti vanhaa, vaikka jokin asia on menossa huonoon suuntaan.

Hän hämmästelee, miksi opettajilta on riistetty kaikki mahdollisuus pitää myönteistä järjestystä kouluissa. Koulut tarvitsisivat lisää kuria ja tasa-arvon takia yhtenäiset koulupuvut.

Evankelis-luterilaisen kirkon toiminta kuntaliitosten yhteydessä kuvastaa Wahlroosin mukaan suomalaista mentaliteettia. Evankelis-luterilainen kirkko seuraa orjamaisesti perässä ja yhdistää seurakunnat eikä kukaan tunne enää kirkkoherraa.

Tuoreen Nurkkahuone-muistelmakirjansa julkistamistilaisuudessa Wahlroos luonnehti Suomea ”apukoululuokan surkeimmaksi oppilaaksi”. Suomi antaa hänen mukaansa mahdollisuuden elää siedettävää tasapaksua elämää viitsimättä tehdä hirveän paljon. Menestyksestä rangaistaan verotuksella. (IS 24.9.)

Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) podcastissa Wahlroos roimi kovalla kädellä Euroopan unionia. Sitä vaivaa liiallinen nationalismi. Tälle pohjalle hänen mielestään ei voi rakentaa liittovaltiota. Yhdysvalloissa ihmiset kokevat hänen mielestään taustastaan riippumatta olevansa ensisijaisesti amerikkalaisia. (IS 26.9.)

Hän palauttaisi EU:n juurilleen ja ottaisi siltä pois valtuudet säätää erilaisia direktiivejä ja kaikkea muuta. Ne ymmärretään ja niitä käytetään väärin, mistä seuraa vain yleinen sotku.

Euroopan parlamentti on käsittämätön rakennelma, joka on ammattitaidottomien poliitikkojen tunkio, koska sinne on Wahlroosin mielestä valittu jäsenmaista ne, joista haluttiin päästä eroon.

Muistelmiensa toisessa osassa Wahlroos arvioi osuustoiminnallisten yritysten omistajia taitamattomiksi. Syynä taitamattomuuteen on muun muassa rahan tekemisen arvostuksen puute. (MT 29.9. 2023)

Maatalous- ja elintarvikeketjun pellervolaiset osuuskunnat ja osakeyhtiöt korostavat hänen arvionsa mukaan perinteiden ohella kvartaalikapitalismille vierasta pitkäjänteisyyttään ja vastuutaan Suomen huoltovarmuudesta. Tämä on maksanut omistajille rahaa ja estänyt yhtiöiden kehittymistä.

Wahlroos on ollut poikkeuksellinen yritysjohtaja ja hallitusammattilainen, koska hän on osallistunut aktiivisesti julkiseen keskusteluun.

Wahlroosin kaikkia ajatuksia ei ole syytä tyrmätä. Hän esittää ne kuitenkin niin kärkevästi, että ne eivät ole omiaan herättämään hedelmällistä keskustelua. Rahan tekemisen taito ei aina tarkoita, että löytyy oikea vastaus kaikkeen. Jos ongelmien ratkaiseminen olisi yksinkertaista ja helppoa, ongelmia ei syntyiskään.