Ulkopolitiikan sijasta Marinin otettava vastuu valtion velasta

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) kansainvälinen huomio on tällä hetkellä poikkeuksellisen suurta ja huomattavan myönteistä. Erityisesti hänen Venäjään kohdistamansa suorasanainen arvostelu on ansaitustikin rohkaissut länttä vastustamaan itänaapurimme aggressiivista ja vastuutonta toimintaa.

Viikonlopun huippukokouksissa Marin kuitenkin ajautui kotimaan politiikassa tilanteeseen, jota pääministerin olisi kannattanut välttää.

Marinin mukaan lännessä suhtauduttiin liian saamattomasti Venäjän hyökkäykseen Krimille 2014 ja jatkettiin yhteydenpitoa Venäjään samaan aikaan, kun siihen kohdistettiin myöhemmin tehottomaksi osoittautuneita pakotteita.

Samalla Marin tuli sohaisseeksi taas kerran Mäntyniemen suuntaan. Vaikka pääministeri ei kenties kohdistanut lausuntoaan presidentti Sauli Niinistöön, hän mahdollisti tämän tulkinnan tilanteessa, jossa Natoon pyrkivän Suomen ulkopoliittisen johdon pitäisi olla poikkeuksellisen yhtenäinen.

Presidentti Niinistö muistutti viikonloppuna taannoisesta lausunnostaan, jossa hän totesi kasakan ottavan haltuunsa sen, mikä on löyhästi kiinni.

Presidentti on myös määrätietoisesti vaikuttanut suomalaisen kokonaisturvallisuuden kehittymiseen omien valtaoikeuksiensa puitteissa Krimin miehityksen jälkeen.

Yhteydenpito Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin oli turvallisuuspoliittista tilannetta vakauttavaa, eikä Venäjän hankkeita tukevaa eikä ymmärtävää.

Pääministerinä Marin on myös itse ennättänyt todeta, ettei Suomen Nato-jäsenyys ole hänen hallituskautensa aikana ajankohtaista.

Tämäkin osoittaa, kuinka vaikeaa Suomen turvallisuuspolitiikan ennustaminen on viime vuosina hänelle itselleenkin ollut.

Marin on Suomelle tällä hetkellä NBA-koripalloilija Lauri Markkaseen verrattava kansainvälinen tähti.

Suomi tarvitsee hänen kaltaisiaan kansainvälisiä vaikuttajia, mutta samaan aikaan pääministerin pitäisi kantaa vastuunsa oman hallituksensa velkavetoisen kauden tilinpäätöksestä.

Vaikka valtion hurjasta velkaantumisesta ovat viime päivinä varoittaneet sekä valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.), ministeriön ylin virkamiesjohto, Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn, gallup-kärki kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ja eduskunnan puhemies Matti Vanhanen, vaaleihin tähyävän pääministerin asialistalle Suomen talouden uhkaava rappio ei vieläkään nouse.

Ulkopolitiikan johtaminen kuuluu edelleenkin presidentille ja kotimaan politiikan johtaminen pääministerille. Tämä tuntuu nyt Marinilta unohtuneen.

Suomalaiset tämän kuitenkin muistavat ja Niinistön suorituksella on vahva kansan tuki.

Kun kansainvälisellä mediahurmiolla vaalitentteihin rynnistävä pääministeri lähtee haastamaan Orpoa ja toista gallup-nousijaa Riikka Purraa (ps.), valtion velan nopea kasvu nousee varmasti esille.

Vaikka pääministerin omassa puolueessa muun muassa varapuheenjohtaja Matias Mäkynen on avoimesti puhunut valtion velkaantumisen vaarattomuuden puolesta, miljardeihin kohoavat vuotuiset korkomenot hirvittävät jo demareiden kenttäväkeäkin.

Tästä taakasta muistuttaa myös presidentti Sauli Niinistö tässä lehdessä. Vaikka valtio periaatteessa velkaa kestäisikin, korot on kuitenkin maksettava. Tämän vastuulliset suomalaiset ymmärtävät hyvin.

On myös hyvä muistaa, että presidentti edelleen nimittää seuraavan hallituksen muodostajan tilanteessa, jossa Suomen valtiontalous on suistumassa veitsen terälle.