• Olkiluodon Onkaloon olisi tunkua – Suomesta ei silti kannata tehdä maailman ydinjätevarastoa

    Uusi ydinenergialaki mahdollistaa ulkomaisen ydinjätteen väliaikaisen varastoinnin ja käsittelyn.
    Olkiluodon ydinjäteluolaa on rakennettu vuodesta 2004 alkaen.
    Olkiluodon ydinjäteluolaa on rakennettu vuodesta 2004 alkaen. Kuva: Roni Lehti / Lehtikuva
    Pääkirjoitus|Politiikka
    6.8.202618:30
    Pääkirjoitus
    Niklas Holmberg

    Säteilyturvakeskus kertoi tiistaina hyväksyvänsä Olkiluodon ydinjätteen loppusijoitusluolan eli Onkalon käyttöönoton. Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee parhaillaan lopullista käyttölupaa, josta valtioneuvoston on tarkoitus päättää syksyllä. Päätöksin ei liity suuria yllätyksiä, eikä ydinvoima muutenkaan herätä suuria tunteita kuten menneinä vuosina.

    Eduskunta teki periaatepäätöksen loppusijoitusluolasta 25 vuotta sitten ja rakentaminenkin aloitettiin vuonna 2004. Ydinjäteyhtiö Posivan käyttölupa olisi voimassa vuoteen 2070. Loppusijoitustoiminta jatkuisi kuitenkin pitkälle seuraavalle vuosisadalle. Posiva on mallintanut luolaston toimintaa käsittämättömän miljoonan vuoden päähän. Pääosin säteily häviää ensimmäisten 10 000 vuoden aikana.

    Olkiluodon luola on maailman ensimmäinen käyttövaiheeseen etenevä loppusijoitusratkaisu. Se on hämmästyttävää, ottaen huomioon, että ensimmäiset ydinvoimalat aloittivat sähköntuotannon 1950-luvulla. Ydinjätteen loppusijoitus on valtava tekninen haaste. Se on myös ollut poliittisesti tulenarkaa. Ydinjätteen hautaaminen tuhansiksi vuosiksi kallioperään tuntuu moraalisesti arveluttavalta. Tähän asti syntyneet ydinjätteet ovat erilaisissa maanpäällisissä välivarastoissa. Se ei ole ainakaan turvallisempi tapa niiden pitkäaikaiseen varastointiin.

    Tähän asti syntyneet ydinjätteet ovat erilaisissa välivarastoissa.

    Loppusijoitusratkaisu on suunniteltu Suomessa syntyvälle ydinjätteelle. Juuri uudistettu ydinenergialaki ei mahdollista ulkomaisen ydinjätteen loppusijoittamista Suomeen. Keskustelua siitä on kuitenkin käyty. Muun muassa vihreiden kansanedustaja Atte Harjanne on puhunut muiden maiden ydinjätteen sijoittamisen puolesta. Ainakin teoriassa kyse voisi olla rahakkaasta liiketoiminnasta, koska kilpailijoita ei ole. Periaatteellisesti asia on kuitenkin hyvin ongelmallinen. Omissakin ydinjätteissä on tekemistä.

    Ydinenergia-ala elää uutta nousua ja pienikokoisiin reaktoreihin kohdistuu paljon odotuksia. Uusi ydinenergialaki helpottaa niiden rakentamista. Uusi laki myös mahdollistaa ulkomaisen ydinjätteen väliaikaisen varastoinnin ja käsittelyn. Posivan kapselointiosaamiselle voisi olla kysyntää. Yhtiö on kuitenkin kiistänyt suunnittelevansa ulkomaisen jätteen käsittelyä. Suomen ydinjätteille on nyt joka tapauksessa paikka valmiina.

    Lisää aiheesta
    • Kallioperään rakennettavaan laitokseen on tarkoitus sijoittaa Olkiluodon (kuvassa) ja Loviisan ydinvoimaloissa syntyvä käytetty ydinpolttoaine. JUSSI PARTANEN / LEHTIKUVA.

      Energia | Säteilyturvakeskukselta vihreää valoa ydinjätteen loppusijoitukselle Olkiluotoon

    • Käytetyn ydinpolttoaineen täyden mittakaavan loppusijoituskoe Olkiluodon ydinvoimalaitosalueella vuonna 2018. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

      Ydinjäteyhtiö Posiva jätti käyttölupahakemuksen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokselle – käytetty ydinpolttoaine haudataan kuparikapseleissa noin 430 metrin syvyyteen

    Artikkelin aiheet
    ydinjäte
    ydinenergia
    Olkiluoto
    Onkalo
    Posiva
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kauppa | Miksi kaupalle sallitaan se, mikä viljelijöiltä kielletään? Tuottajajärjestöjen kantelu on myös kuluttajan asialla

    • 2

      Maanomistus | Kaavoituksella ei saa tehdä maatalouspolitiikkaa

    • 3

      Politiikka | Kasvukeskusten elinvoima hyytyy – olisiko viimein aika kääntää katse maakuntiin?

    • 4

      Politiikka | Kiinteistöveroa ei saa hivuttaa metsiin

    • 5

      Politiikka | Väkeä komennetaan nyt pikavauhtia Helsingin palatseihin ‒ parhaat osaajat äänestävät jaloillaan

    • 6

      Maatalouspolitiikka | EU:lta tuli eläintuotannon puolesta painava viesti, joka vastustajienkin kannattaa lukea

    • 7

      Talous | Työllisyys kasvaa, mutta päättäjien ja äänestäjien on pidettävä mielessä, että Suomi syö yhä enemmän kuin tienaa

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Traktori on usein peruskoneena lumiurakoinnissa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Viranomaisten käyttämä valta osoittautuu usein kohtuuttomaksi koneyrittäjälle – kunnioittaako viranomainen kansalaisia ja koneurakoitsijoita?

  • Nykyisestä karjanlantapoikkeuksesta luovutaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Uusi fosforiasetus voimaan – lannoituksen säätelyn kattavuus paranee

  • Hankinta- ja muuntotuet kohdennetaan jatkossa etenkin raskaaseen liikenteeseen sekä pakettiautoihin.

    Koneviesti | Muutoksia vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatuen hakuaikoihin – painotus raskaassa liikenteessä ja pakettiautoissa