• Räjähtävät lennokit eivät kuulu Suomen taivaalle – moni kysymys on edelleen vailla vastausta

    Kouvolaan ja Luumäelle pudonneet droonit herättävät kysymyksiä Suomen varautumisesta droonien aiheuttamaan uhkaan.
    Kouvolan seudulle pudonneet lennokit käynnistivät mittavan viranomaisoperaation.
    Kouvolan seudulle pudonneet lennokit käynnistivät mittavan viranomaisoperaation. Kuva: Sasu Järnstedt Str / Lehtikuva
    Pääkirjoitus|Politiikka
    30.3.202614:15
    Pääkirjoitus
    Niklas Holmberg

    Venäjän jo neljä vuotta sitten aloittama hyökkäys Ukrainaan tuli sunnuntaina askeleen lähemmäs Suomea kun kaksi Ukrainan lennokkimallista droonia putosi Kouvolaan ja Luumäelle. Venäjän öljyinfrastruktuuria vastaan suunnatut koneet ehtivät lentää kymmeniä kilometrejä Suomen ilmatilassa. Ainakin toinen tiettävästi räjähti osuessaan maahan. Ilmavoimat havaitsi kohteet, mutta päätti, että niiden alasampuminen aiheuttaisi isomman vaaran. Ukraina pahoitteli tapahtunutta maanantaina.

    Tapahtumassa ei ole mitään yllättävää.

    Tapahtumassa ei ole mitään yllättävää. Ukraina on useiden päivien ajan hyökännyt Suomenlahden pohjukassa sijaitsevaa Venäjän öljyinfrastruktuuria vastaan. Drooneja on harhautunut Baltian maihin. Aiemmin sodan aikana drooneja ja torjuntaohjuksia on osunut varsinkin Puolan alueelle. Kyse ei silti ole harmittomasta tapahtumasta. Viikonlopun tapaus aiheuttaa pelkoa ja häiriötä alueen asukkaille. Lähialueella on myös kaksi isoa varuskuntaa.Taistelukärjellä varustetun droonin osuminen asutulle alueelle aiheuttaisi potentiaalisesti katastrofaalisia vahinkoja.

    Miksei drooneja torjuttu merialueella?

    Viranomaisten viesti on ollut rauhoitteleva. Moni kysymys on kuitenkin vastausta vaille. Havaittiinko toinen Luumäen alueelle pudonnut kohde vasta putoamishetkellä? Jos kohteiden tulo huomattiin jo ennen aluevesirajaa, miksei niitä torjuttu merialueella? Puolustusvoimat noudatti tilanteessa rauhan ajan aluevalvontalain periaatteita. Antaako se riittävät valtuudet esimerkiksi tilanteissa joissa harhautuvia kohteita on paljon, ja droonien alkuperä on epäselvä?

    Kokonaan toinen kysymys on Suomen valmius torjua tarkoituksellisia droonihyökkäyksiä. Torjuntahävittäjät ovat toimiva keino yksittäisiä kohteita vastaan. Massiiviset drooni-iskut vaativat kuitenkin toisenlaisia keinoja. Puolustusvoimat ei ole julkisuudessa ollut kovin avoin Suomen kyvyistä. Kriitikot ovat epäilleet sitä. Puolustusvoimien entinen tutkimusjohtaja, insinöörieversti-evp Jyri Kosola arvosteli tuoreessa kirjassaan sitä, että Puolustusvoimien johdossa ei ymmärretä kuinka perusteellisesti droonit muuttavat sodankäyntiä. Suomi ei edelleenkään kuulu Ukrainaa tukevaan droonikoalitioon.

    Persianlahden tilanne osoittaa, että edes Yhdysvallat ja Israel eivät kykene torjumaan kaikkia lennokkeja. Silti on täysin selvää, etteivät räjähtävät droonit voi lennellä pitkin poikin Suomea. Kansalaiset voivat perustellusti odottaa viranomaisilta ripeämpää toimintaa ja mahdollisimman avointa tiedottamista.

    Lisää aiheesta
    • Ilmavoimat eivät tällä kertaa ampuneet drooneja alas.

      Maanpuolustus | Sunnuntaina ilmassa oli muutakin kuin drooneja – osa epäilyttävistä kohteista osoittautui lintuparviksi

    • AN196-droonin kantama on niin pitkä, että se pystyy lentämään Ukrainasta Suomeen asti, kertoo Mikko Hyppönen. Hän uskoo, että näin on myös tapahtunut. (kuva vuodelta 2024) MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA.

      Maanpuolustus | Tutkimusjohtaja Hyppönen Suomen alueelle harhautuneista lennokeista: Tehokkaita ja vaarallisia drooneja

    • Tutkinnanjohtaja Olli Töyräs keskusrikospoliisista viranomaisten tiedotustilaisuudessa Kouvolassa.  SASU JÄRNSTEDT / LEHTIKUVA.

      Maanpuolustus | Ilmavoimien komentaja: Kaakkois-Suomeen harhautuneita drooneja ei torjuttu vahinkojen välttämiseksi

    • STT ei ole tavoittanut Kaakkois-Suomen poliisia kommentoimaan tapahtunutta. RONI REKOMAA / LEHTIKUVA.

      Maanpuolustus | Kolme droonia pudonnut maahan Suomessa – yksi tunnistettu ukrainalaiseksi

    • Toissa päivänä kerrottiin, että Ukraina oli hyökännyt Koiviston öljysatamaan (kuvassa) Suomenlahden rannalla. AFP / LEHTIKUVA.

      Yhteiskunta | Ukraina iski taas Suomenlahden satamaan, vahinkoja myös Viipurissa – drooni osunut viime päivinä jokaiseen Baltian maahan

    Artikkelin aiheet
    droonit
    suomen turvallisuus
    Puolustusvoimat
    Venäjän ja Ukrainan sota
    kansallinen varautuminen
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kauppa | Miksi kaupalle sallitaan se, mikä viljelijöiltä kielletään? Tuottajajärjestöjen kantelu on myös kuluttajan asialla

    • 2

      Metsä | Metsäyritysten on syytä pitää Nokian kohtalo mielessä ‒ digitalisaatio sulkee paperikoneita

    • 3

      Politiikka | Kasvukeskusten elinvoima hyytyy – olisiko viimein aika kääntää katse maakuntiin?

    • 4

      Maanomistus | Kaavoituksella ei saa tehdä maatalouspolitiikkaa

    • 5

      Politiikka | Väkeä komennetaan nyt pikavauhtia Helsingin palatseihin ‒ parhaat osaajat äänestävät jaloillaan

    • 6

      Politiikka | Kiinteistöveroa ei saa hivuttaa metsiin

    • 7

      Maatalouspolitiikka | EU:lta tuli eläintuotannon puolesta painava viesti, joka vastustajienkin kannattaa lukea

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Traktori on usein peruskoneena lumiurakoinnissa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Viranomaisten käyttämä valta osoittautuu usein kohtuuttomaksi koneyrittäjälle – kunnioittaako viranomainen kansalaisia ja koneurakoitsijoita?

  • Nykyisestä karjanlantapoikkeuksesta luovutaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Uusi fosforiasetus voimaan – lannoituksen säätelyn kattavuus paranee

  • Hankinta- ja muuntotuet kohdennetaan jatkossa etenkin raskaaseen liikenteeseen sekä pakettiautoihin.

    Koneviesti | Muutoksia vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatuen hakuaikoihin – painotus raskaassa liikenteessä ja pakettiautoissa