Pelätty painajainen kävi eilen tiistaina toteen EU:n pääkaupungissa Brysselissä. Aamulla, hieman kahdeksan jälkeen kaupungin lentokentän terminaalissa, ihmisten keskellä räjäytettiin kaksi pommia. Hieman myöhemmin pommi-iskun kohteena oli metroasema lähellä Brysselin keskustaa.
Iskuissa sai surmansa noin neljäkymmentä ihmistä. Loukkaantuneita on monin verroin enemmän. Iskun varsinainen kohde eivät kuitenkaan olleet uhrit ja heidän läheisensä, vaan se eurooppalainen yhteisö, jota EU:n jäsenmaat ovat yhdessä rakentaneet.
Terrori-iskun ensivaikutukset järkyttävät arkea ja sen järjestämistä. Tiistaina heti iskujen jälkeen brysseliläisiä kehotettiin olemaan liikkumatta kaupungilla. Kaupungin koko julkinen liikenne suljettiin.
Kaaoksen keskellä ihmisten mieliin nousee pelko ja viha. Se on myös tekijöiden keskeinen tavoite.
Terrori-iskua on EU:n pääkaupungissa osattu pelätä pidemmän aikaa. Turvallisuusviranomaisten mukaan Belgia ja Bryssel ovat olleet terroristeille eurooppalaisittain helppoja piilopaikkoja.
Pariisin viime marraskuisten iskujen tekijöiltä löytyi nopeasti yhteys Brysselin Molenbeekiin. Samasta kaupunginosasta poliisi pidätti viime perjantain suuroperaatiossa Salas Abdeslamin, jonka uskotaan olevan ainoa hengissä oleva Pariisin iskut suorittaneen ryhmän jäsen.
Eurooppaan iskevät nyt jihadistiset ääriliikkeet. Iskujen tekijöillä on toistaiseksi todettu suora kytkös Isisiin, jonka hirmuvaltaa Irakin ja Syyrian alueilla kansainvälinen liittouma parhaillaan sotatoimin nujertaa.
Iskuilla pyritään vaikuttamaan eurooppalaisten mielipiteisiin. Tavoitteena on murentaa kansalaisten tuki EU:n osallistumiselta terroristien vastaiseen taisteluun Lähi-idässä.
Lähi-idän sekasortoinen tilanne vaikuttaa Europpaan myös suuren pakolaisvirran kautta. Sota-alueilta pakenevia saapuu eri reittejä EU-maihin päivittäin tuhansia.
EU on valmiiksi vaikeuksissa pakolaisten vastaanottamisessa. EU:n ja Turkin tuore sopimus voi helpottaa tilannetta, mutta myös EU:n jäsenmaiden välit ovat ehtineet tulehtua pakolaiskriisissä.
Vapauksia korostava yhteisö on yhtäkkiä uudessa tilanteessa. Ennen avoimilla rajoilla tarkastetaan passeja, liikkumista rajoitetaan ja rakennetaan aitoja aiemmin purettujen tilalle.
Eurooppalaisten suhtautuminen pakolaisiin on selvästi kiristynyt. Ilmapiiriin liittyy vaara, että sotaa ja terroria pakenevat liitetään osaksi Euroopassa nähtyjä terrori-iskuja. Tämä vaara on kyettävä ehdottomasti torjumaan.
Brysseliin tehtyinä terrori-iskut tulevat taas askeleen lähemmäksi Suomea. Lähes jokaisella on ainakin tuttava, joka käy työssään säännöllisesti EU:n pääkaupungissa.
Yhä useampi joutuu pohtimaan terrorismia hyvin lähelle, omaan lähipiiriin vaikuttavana tekijänä. Pelko on luonnollinen ja hyödyllinenkin reaktio, mutta valtaa sille ei saa antaa.
Pelko on hyväksi, jos se saa varautumaan ja toimimaan. Varautumisen ja toiminnan ansiosta Euroopassa on kyetty torjumaan lukuisa määrä terroritekoja. Myös Suomessa viranomaisten kansainvälinen yhteistyö ja valmiudet on pidettävä kunnossa.
Samalla on huolehdittava, että Eurooppaan ja sen pohjoisiin osiinkin pyrkiviä pakolaisia kohdellaan ihmisinä ihmisten joukossa. On viranomaisten tehtävä estää maahan mahdollisesti pyrkivien ääriainesten soluttautuminen.
Pelolla ja vihalla saa nopeasti osakseen pelkoa ja vihaa. Apu ymmärrys ja myötätunto toimivat samaan tapaan.