Ruokavientiin potkua, lähiruokaa kuntiin, elintarvikeala nuoria kiinnostavaksi – Agronomiliitolla pitkä lista ruoka-alan kehittämiseksi
Ruuasta ja ruuantuotannosta pitäisi puhua paljon nykyistä enemmän, vaativat Akava ja Agronomiliitto.
Muuttuva ruokakulttuuri ja uudenlaiset, radikaalitkin ruokainnovaatiot vaativat uutta ajattelua ja myös uutta lainsäädäntöä, joka mahdollistaa innovaatioiden kaupallistamisen, liitot muistuttavat. Kuvassa sirkkaleipää, jonka valmistukseen on käytetty hyönteisiä.Agronomiliitto ja Akava ovat valmistelleet yhdessä esityksen Ruokasektorista kasvua, omavaraisuutta ja hyvinvointia. Liitot vaativat siinä lukuisia toimia ruoka-alan kehittämiseksi. Liittojen mukaan ruoka-alan tuotekehityksessä ja viennissä on paljon mahdollisuuksia, ja niitä voidaan parantaa alan toimijoiden yhteistyöllä ja panostamalla koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Ravitsemusneuvonnalla voidaan puolestaan edistää kansanterveyttä, ja siitäkin kansantalous hyötyy.
Liitot perustelevat ruokaohjelmaansa sillä, että ruoka on keskeisellä sijalla EU:n politiikassa ja ruokasektori on työllistää Suomessakin 13 prosenttia kaikista työllisistä. Kotimainen ruoka turvaa myös huoltovarmuutta.
Liitot vaativat, että ruokajärjestelmän perustutkimukseen lisätään resursseja ja Suomen Akatemiaan perustetaan ruokasektorille tieteellinen toimikunta. Business Finlandille vaaditaan lisää rahaa ruoka-alan kehittämiseen. Myös alkutuotannon ruoka-alan innovaatiohankkeisiin tarvitaan lisärahoitusta.
Elintarvikeviennin edistämistä liitot pitävät keskeisenä ruokasektorin elinvoimalle. Ne vaativat lisäresursseja kansainvälisiin markkinointi-investointeihin ja ehdottavat lisää yhteistyötä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten välille. Myös yritysten vientilupien saamista tulisi nopeuttaa kohdemaissa ja edistää hyvää kasvi- ja eläintautitilannetta Suomessa.
Esitys korostaa kulutustottumusten merkitystä ruokasektorille. Se vaatii, että julkisia ruokahankintoja tarkastellaan nykyistä laajemmin kestävyyden ja kotimaisten elinkeinojen, ravitsemussuositusten ja lähiruuan näkökulmasta. Hankintaosaamista on lisättävä.
Liitot vaativat lisäresursseja myös hiilensidonnan tutkimukseen.
Ravitsemushoito olisi turvattava koko väestölle, joten ravitsemusterapeutteja ja muita yliopistokoulutettuja ravitsemusasiantuntijoita tarvitaan lisää niin perusterveydenhuoltoon, erikoissairaanhoitoon kuin ruokapalveluihinkin.
Liitot muistuttavat, että ruoka-alan koulutuksessa on tehtävä tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa. Ne vaativat ruoka-alan korkeakoulutuksen rahoituksen turvaamista ja yhteistyötä muiden koulutusalojen kanssa. Erityisesti myynti- ja markkinointiosaamista olisi vahvistettava.
Lue myös:
Ruokaketjulla nyt näytön paikka – "Olemmeko ajopuu vai koskivene?" ruokapanelissa kysyttiin
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat