Näin elintarvikkeita verotetaan eri EU-maissa – Suomi kärkipäätä

Suomessa yleinen arvonlisäverokanta nostettiin syyskuun alussa 24:sta 25,5 prosenttiin. Sillä pääsee EU-maiden kärkikahinoihin, samoin elintarvikkeilla säilyvän 14 prosentin osalta. Makeisten vero on nousemassa 1. kesäkuuta 25,5, prosenttiin.

Päivittäistavarakauppa ry:n mukaan EU:n keskiarvo ruoan arvonisäverolle on puolet Suomen tasosta eli noin seitsemän prosenttia.

Vuoden 2025 alussa tavaroiden ja palveluiden arvonlisävero nousi 10:stä 14 prosenttiin ja vaippojen ja kuukautissuojien laski 14 prosenttiin.

Yleisen arvonlisäveron tulee olla EU-sääntöjen mukaan vähintään 15 prosenttia, mutta maat saavat tehdä siitä poikkeuksia 5 tai 0 prosenttiin asti.

Ruoan verotuksessa Suomen edelle menee muutama maa. Tanskassa 25 prosentin yleinen alv kattaa liki kaiken, myös elintarvikkeet.

Tšekissä yleinen arvonlisävero 21 prosenttia, mutta ruoan alennettu verokanta 15 ja vauvanruoan 10 prosenttia.

Liettuassa ruokaan pätee yleinen alv 21 ja Bulgariassa 20 prosenttia.

Unkarissa on EU-maiden kovin yleinen arvonlisävero, 27 prosenttia, mutta siitä on poikkeuksia: maitotuotteiden ja leivän alv on 18 ja siipikarjan, munien, tuoreen maidon ja sianlihan 5 prosenttia.

Ruotsissa ruokaa verotetaan 12 prosentilla, kun yleinen alv on 25 prosenttia.

Luxemburgissa yleinen alv on 17 prosenttia, mutta ruoan 3 ja viinien 14 prosenttia.

Viro aikoo nostaa yleisen alv-kantansa 22:sta 24 prosenttiin heinäkuussa ja alentaa peruselintarvikkeiden alv:n 22 prosentista 5 prosenttiin.

Hollanti nosti juuri tiettyjen maataloustuotteiden arvonlisäveroa 9:stä 21 prosenttiin, mutta ruoan ja juomien alv säilyy 9 prosentissa.

Espanja lopetti lokakuussa peruselintarvikkeiden nollaverotuksen, nosti sen 2 prosenttiin ja vuodenvaihteessa 4 prosenttiin. Peruselintarvikkeisiin kuuluvat leipä, leipäjauhot, eläinperäinen maito, juusto, munat hedelmät ja vihannekset sekä oliiviöljy.

Slovakia nosti vuoden alussa yleisen alv:n 20:stä 23 prosenttiin ja alennetun 10:stä 19 prosenttiin, mutta peruselintarvikkeisiin sovelletaan 5 prosentin arvonlisäveroa.

Spar-ketjun tulemisen Suomeen odotetaan alentavan ruoan hintaa kilpailun kautta. Ketjun perustaja Kyösti Kakkonen sanoi julkisuuteen, että ”suomalainen ruokakauppa ryöstää kuluttajaa eivätkä maanviljelijät saa heille kuuluvaa osuuttaan”.

Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Tuula Loikkanen kirjoitti taannoin Helsingin Sanomissa, että eniten ruoan hintaan vaikuttaa kireä verotus: ruoan hinnasta yli 40 prosenttia on veroja ja 14 prosentin alv tuplaten EU-keskiarvo. Ennen veroa ruoan hinta on Suomessa jopa Ruotsia, Ranskaa tai Italiaa matalampi.

Elämisen kalleus on vähentänyt kulutusta ja arvoitus on, kuinka se suuntautuu jatkossa. Pellervon taloustutkimus arvioi syksyllä, ettei maatalouden yrittäjätulo kasva tänäkään vuonna.