Ikkunapuutarhuri kylvää soppaherneet ja jatkaa kaupan salaattien satokautta mukissa

Tänä keväänä innostuin versojen ja muiden ”iisivihreiden” kasvatuksesta. Ravinteikkaat versot, jotka ovat aina käden ulottuvilla, houkuttivat.

Aloitin soppaherneistä. Liotin yön yli, kylvin vanhaan kakkuvuokaan parin multasentin päälle, pidin pimeässä, sumuttelin. Kun pallerot alkoivat pukata versoa, siirsin kylvöksen valoon.

Viikossa viljelmä venähti siihen mittaan, että saatoin jo napsia versoja salaattiin ja leivän päälle. Ja se maku! Aivan erilainen kuin ravintola-annosten väsyneet koristeet.

Olen myös jatkanut kaupan salaattien elinkaarta istuttamalla ne mukeihin ja ruukkuihin. Uutta lehteä pukkaa koko ajan. Tärkeintä on sopiva vedensaanti ja se, ettei tuhoa salaatin keskellä sijaitsevaa kasvupistettä, vaan napsii lehtiä ulkoreunoilta.

Osa salaateista kasvaa mullassa, osan juurien ympäri olen vain kääräissyt pari kierrosta talouspaperia, jonka pidän kosteana.

Sipuleista saa matalaan veteen istuttamalla helposti maukkaita vihreitä varsia salaatteihin silputtavaksi. Juuret ilmestyvät parissa päivässä, varsia joutuu odottamaan pidempään. Varsia kasvaa leikattujen tilalle, kunnes sipulin voima loppuu ja se nahistuu.

Hentoja porkkanan naatteja voi helposti kasvattaa asettamalla parisenttisiä porkkanan kantoja matalaan veteen. Hyvältä maistuvat nekin salaatin seassa.

Seuraavaksi kylvöä odottavat mung-pavut. Haluan testata myös valkolupiinin versotusta. Sitä olen maistanut valmiissa salaattisekoituksissa, ja maku on erinomainen.

Kohta ikkunalauta ei enää riitä, mutta onneksi takapihan kasvulavakausi alkaa pian!

Kirjoittaja on Kantrin graafikko.