Tästä herrojen herkusta tuli koko kansan jälkiruoka, jonka syömisessä suomalaiset ovat Euroopan huippuja

Mikä jälkiruoka ei vaadi minkäänlaisia ruuanlaittotaitoja, mutta joka tarjoaa loputtomasti valinnanvaraa? Tietenkin jäätelö.

Suomalaiset ovat yhdysvaltalaisten, australialaisten ja uusiseelantilaisten jälkeen maailman kovimpia jäätelönsyöjiä. Keskivertosuomalaisen suussa sulaa nykyään keskimäärin 12 litraa jäätelöä vuodessa.

Vaikka kauppojen pakastealtaat ovat nykyään pullollaan jäätelöitä, alkujaan jäätelö oli herraskainen herkku. Esimerkiksi vuonna 1755 julkaistussa Cajsa Wargin keittokirjassa annettiin ohjeita paitsi Ruotsin säätyläisten suosimiin leivonnaisiin, myös sitruunankuorella maustettuun jäätelöön.

Suomessa jäätelön valmistaminen oli valtaosan vuotta huomattavasti helpompaa kuin eteläisemmillä leveyspiireillä. Etelä-Euroopassa jäätelönvalmistus saattoikin vaatia sitä, että varakas henkilö lähetti palvelijansa vuorille lumenhakuun.

Jäätelön säilyttäminen oli toki Suomessakin pitkään ongelmallista, ja jäätelöstä tulikin koko kansan herkku vasta, kun pakastimet yleistyivät kotitalouksissa 1960–1970-luvuilla. Tuolloin suomalaisten arkiruokapöytään ilmestyi jäätelön lisäksi esimerkiksi pakastevihanneksia.

Suomalaisten jäätelön kulutus on muuttunut paljonkin vuosikymmenten aikana, mutta tietyt perusmaut säilyvät suosituimpina vuodesta toiseen, kertoo Froneri Finlandin markkinointijohtaja Minna Brunberg. Froneri tunnetaan esimerkiksi Pingviini-, Aino- ja Classic-jäätelöistä.

”Suomalaisten jäätelömaku on maailman mittakaavassa hieman erikoinen. Kaikkialla maailmassa syödään vanilja-, mansikka- ja suklaajäätelöä, mutta meillä on myös neljäs perusmaku, eli lakritsi.”

Perustarjonnan lisäksi jäätelöiden maailmassa markkinoille putkahtelee jatkuvasti uutuuksia. Jäätelömaku on hyvin henkilö- ja tilannekohtainen.

”Tietyille kuluttajille perinne ja tuttu maku ovat tärkeitä, ja toiset taas innostuvat uuden kokeilusta”, Brunberg tiivistää.

Kevään lisäksi myös syksy on uutuuksien aikaa. Aurinko motivoi suomalaiset syömään jäätelöä, mutta kylmä herkku maistuu keskellä talveakin. Suomalaiset lusikoivat noin kaksi kolmasosaa tämän maan jäätelöistä huhti–syyskuussa.

Se, missä muodossa jäätelöä myydään, on muuttunut etenkin tällä vuosituhannella. Brunberg kertoo, että muun muassa perinteiset litran vetoiset kotipakkaukset olivat pitkään suosituin kotiin ostettava tuote, mutta nykyään pakkausko’oissa on enemmän hajontaa. Kuluttajat valitsevat yhä useammin puolen litran pakkauskoon tai isomman premium-kotipakkauksen. Myös puikot ovat kasvattaneet suosiotaan, kun taas ennen yksittäispakattujen jäätelöiden ykkössijaa pitivät tuutit.

Jäätelöt heijastelevat monia samoja kulutus- ja makutottumusten muutoksia kuin muutkin ruuat. Esimerkiksi kasvipohjaisuus on nostanut merkitystään vuosi vuodelta, ja Brunbergin mukaan kasvipohjaisten jäätelöiden osuus jäätelömarkkinasta on jo 7–8 prosenttia. Myös vähäsokeriset vaihtoehdot kiinnostavat kuluttajia.

Kuluttajat ovat Brunbergin mukaan entistä tietoisempia ruuan vastuullisuudesta.

”Arvostus kotimaisuutta ja paikallisuutta kohtaan lisääntyy. Vastuullisuustrendi näkyy jäätelöaltailla myös raaka-aine- ja pakkausmateriaalivalinnoissa.”

Lähteenä käytetty myös Ritva Kyllin teosta Suomen ruokahistoria (2021).