Ruuan ostaja eksyy merkintöjen viidakkoon, kuluttaja voi tulla johdetuksi harhaan tiedon saamisen sijasta

”Yritykset voivat olla hyvinkin kekseliäitä pakkausten merkintöjen suhteen, eivätkä EU:n säännöt ole pysyneet jatkuvasti muuttuvien markkinoiden perässä. Näin ollen noin 450 miljoonaa eurooppalaista on kohteena viestinnälle, joka on tahallisesti tai tahattomasti harhaanjohtavaa”, toteaa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Keit Pentus-Rosimannus.

Hän toteaa, että selkiyttämisen sijaan elintarvikkeiden merkinnät aiheuttavat liian usein epäselvyyttä. EU:n alueella on niiden osalta käytössä satoja erilaisia järjestelmiä, logoja ja väitteitä, joista kuluttajan on yritettävä saada selvää.

Elintarvikemerkintöjen pitäisi auttaa tekemään tietoon perustuvia päätöksiä elintarvikkeita ostettaessa. Sen sijaan eurooppalaiset kuluttajat kohtaavat merkintöjä, joista voi aiheutua jopa terveydellisiä riskejä.

EU:n tarkastajien maanantaina julkaisemasta tarkastuskertomuksesta ilmenee, että EU:n säännöissä sallitaan esimerkiksi ravitsemus- ja terveysväitteiden käyttö myös sellaisissa tuotteissa, joissa on runsaasti rasvaa, sokeria tai suolaa. Toisin sanoen esimerkiksi paljon sokeria sisältäviä tuotteita, kuten energiapatukoita, voidaan mainostaa runsaasti proteiinia sisältävinä.

Kasviperäisiä aineita koskevat sääntelemättömät terveysväitteet ovat lisääntyneet, vaikka väitteiden tueksi ei olisi tieteellistä näyttöä. Tuotteiden voidaan esimerkiksi väittää lisäävän energisyyttä tai parantavan suorituskykyä.

Ruoka-allergikot saattavat joutua tulkitsemaan EU:n alueella liian varovaisia allergeenimerkintöjä ja epämääräisiä mainintoja. Vegaani- ja kasvisruoan merkintöjen käyttöä ei säännellä, koska tällaisille tuotteille ei ole EU:n laajuista määritelmää.

Pakkauksen etupuolelle tehtäviä ravintoarvomerkintöjä ei ole yhdenmukaistettu EU:n tasolla. Yhdenmukaiset säännöt voisivat auttaa kuluttajia tunnistamaan terveellisemmät elintarvikevaihtoehdot ja siten mahdollisesti ehkäisemään ruokavalioon liittyviä sairauksia.

Epäselvyyttä lisää se, että kuluttajien houkuttelemiseen käytetään yhä enemmän vapaaehtoisia merkintöjä, logoja ja väitteitä. Niitä ovat muun muassa merkinnät, joissa kerrotaan tiettyjen aineiden puuttumisesta ja varmentamattomista ominaisuuksista. Vapaaehtoisia merkintöjä ovat myös monenlaiset ympäristöväitteet, joissa on lähinnä kyse viherpesusta.

”Nykyiset EU:n säännöt eivät valitettavasti pysty estämään tällaisia käytäntöjä”, tarkastajat huomauttavat.

EU:n tarkastukset toimivat yleisesti ottaen hyvin elintarvikkeiden pakollisten merkintöjen osalta. Sitä vastoin vapaaehtoisia tietoja tai elintarvikkeiden verkkomyyntiä tarkastetaan vain vähän tai ei lainkaan. EU:n ulkopuolisten verkkosivustojen tarkastaminen on lähes mahdotonta. Tarkastajat nostavat esiin, että kun sääntöjä rikotaan, sakot eivät aina ole varoittavia, vaikuttavia tai oikeasuhteisia.