Pullakahvit vai rapujuhlat? Miten sinä juhlistat tänään Suomalaisen ruuan päivää?

Kuva: Heta-Linnea Kovanen

Suomalaisen ruuan päivää vietetään nyt toista kertaa 4. syyskuuta. Merkkipäiväideaa hauduteltiin muutama vuosi, kunnes Karhisen raportti antoi sille potkua. Raportissa peräänkuulutettiin ruokaketjun yhteistyötä.

"Hyvää Suomesta -merkki lanseerasi päivän. Merkin takana on koko ketju pellolta pöytään. Olemme ylpeitä siitä, että vaikka EU avasi ruuan tuonnin, niin Suomessa on korkea ruuan omavaraisuus ja hyvin toimiva ruokaketju. Ilman Hyvää Suomesta -yhteistyötä suomalainen ruoka ei olisi nykyisessä asemassa", Ruokatieto Yhdistyksen toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi kiittää.

Vaikka korona on vahvistanut suomalaisten myönteisiä asenteita kotimaista ruokaa kohtaan, elintarviketuonti on jatkanut kasvuaan. Sen vuoksi suomalainen ruoka tarvitsee jatkuvaa buustausta, sanoo Syväniemi.

"Kun kaupan hyllyt pursuavat ihanaa valikoimaa ja usein hinta on kuluttajan ensimmäinen valintaperuste, niin alkuperäasiaa vain täytyy pitää esillä. Ilo ja ylpeys omasta ovat hirveän tärkeitä."

Ruokatieto Yhdistys ry hallinnoi Hyvää Suomesta -alkuperämerkkiä. Merkki takaa kuluttajalle, että pakatun elintarvikkeen raaka-aineet ja työ ovat Suomesta. Lihan, kalan, munan ja maidon on aina oltava suomalaista, ja jos pakkauksessa on vain yhtä raaka-ainetta, sen on oltava suomalaista. Usean raaka-aineen tuotteessa suomalaista on oltava vähintään 75 prosenttia.

Merkkiä käyttää nyt 330 yritystä ja järjestelmässä on noin 12 000 tuotetta, mikä on noin puolet ison hypermarketin tuotemäärästä. Tavoitteena on laajentaa käyttöä.

Vastaava alkuperämerkki on kasvisten ja puutarhatuotteiden Sirkkalehti-merkki. Myös se takaa kotimaisuuden.

Syväniemen mielestä merkkien laaja tunnettuus ja käyttö kertovat alan yritysten hyvästä yhteistyöstä. "Hyvä näkyvyys kantaa. On oleellista, että yritykset käyttävät merkkiä aktiivisesti ja viestivät siitä."

"On myös mahtavaa, että kaikilla kaupparyhmillä on mahdollisuus käyttää merkkiä hyllynreunaetiketeissä", Syväniemi kiittää.

Merkin käyttöä valvotaan, ja väärinkäytökset ovat harvinaisia.

"Rohkenen sanoa, että tietoisesti kukaan ei väärinkäytä merkkiä. Yritykset tietävät hyvin, ettei kuluttajaa saa johtaa harhaan. Viime kesänä oli yksi väärinkäyttöepäily, mutta siitä selvittiin puhtain paperein", Syväniemi muistelee ja lisää, että virheet johtuvat yleensä siitä, että joku ei ole ollut riittävän tarkka tuotetietojärjestelmän tiedoissa.

Lue myös:

Hyvää Suomesta kipusi Suomen arvostetuimmaksi alkuperämerkiksi ja neljänneksi suosituimmaksi brändiksi

Koronavirus sai suomalaiset muuttamaan ruokatottumuksiaan: Nyt halutaan ostaa aiempaa enemmän kotimaista

Marttaliitto tutki: Vain joka neljäs kuluttaja tarkistaa pakkausmerkinnöistä alkuperämaan, eniten pakkausmerkinnät vaikuttavat yli 50-vuotiaisiin naisiin

Söin täällä: Ateljéssa kuhan alta paljastui yllätys