Eläinten hyvinvointi on tärkeä osa vastuullisuutta erityisesti nuorille ja naisille. Kuva: Kari Salonen
Kysely: Suomalaiset haluavat ruuasta maksettujen eurojen jäävän omalle alueelleen
Suomalaisten mielestä tärkein yksittäinen ruuan vastuullisuuteen liittyvä asia on, että ruokaan käytetty raha jää Suomeen, omaan maakuntaan tai kuntaan.
Kysely osoittaa, että suomalaiset ajattelevat ruokaa ja sen merkitystä yllättävän laajasti, sanoo Ruokatieto Yhdistyksen toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi. Kuva: Kai TirkkonenRuokatieto Yhdistyksen tuoreen kyselyn mukaan suomalaiset ymmärtävät ruuan vastuullisuuden laajasti. Tärkeimpänä yksittäisenä asiana nousi esiin paikallisuus. Peräti 73 prosenttia vastaajista eli lähes kolme neljästä pitää tärkeänä, että ruokaan käytetty raha jää Suomeen ja mahdollisimman lähelle.
Tätä mieltä olivat erityisesti yli 35-vuotiaat ja pienemmillä paikkakunnilla asuvat. Selvä enemmistö vastanneista eli 78 prosenttia pitää suomalaista ruokaketjua tärkeänä osana koko Suomen taloutta.
Kuluttajatutkimuksen professori Mari Niva Helsingin yliopistosta arvioi, että talouteen ja toimeentuloon liittyvät näkökulmat vastuullisessa ruuantuotannossa nousevat esiin erityisesti nyt, kun ruuan hinta nousee ja taloudellinen epävarmuus on suurta.
”Kotimaisen tuotannon ja tuottajien tukeminen nähdään vastuullisena, koska maailmanpoliittinen tilanne on tehnyt näkyväksi sen, etteivät huoltovarmuus ja ruokaturva ole itsestäänselvyyksiä niinkään vakaassa maassa kuin Suomi”, Niva kommentoi.
Useampi kuin kaksi kolmesta vastaajasta korostaa eläinten hyvinvointia osana ruuan vastuullisuutta ja lähes yhtä monelle ruuan turvallisuus on vastuullisuuden mittari. Erityisesti naiset ja nuoret korostavat näitä asioita.
Vajaa puolet eli 40 prosenttia kyselyyn vastanneista on huolissaan jostain ruokaketjuun liittyvästä asiasta. Yleisimmin huolettavat ruuantuottajien toimeentulo ja jaksaminen. Myös maatalouden työntekijöiden työhyvinvoinnista kannettiin huolta.
Yli puolet eli 60 prosenttia luottaa siihen, että suomalaiset viljelijät tekevät parhaansa ruuan ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Nuoret eli 18–35-vuotiaat suhtautuivat viljelijöiden ympäristötekoihin epäilevimmin.
Kyselyssä pyydettiin arvioimaan, mikä on ruuan osuus kotitalouksien hiilijalanjäljestä. 61 prosenttia arvioi osuuden olevan puolet tai enemmän. Vain kolmannes vastaajista tiesi – tai arvasi – sen olevan noin kolmannes eli 34 prosenttia.
Kyselyyn vastasi touko–kesäkuun vaihteessa reilu tuhat 18–85-vuotiasta suomalaista ja sen toteutti Aula Research Ruokatieto Yhdistyksen toimeksiannosta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
