Keitto on monella tavalla ihanteellista ruokaa. Se on helppo tehdä, ja siihen sopivat monenlaiset raaka-aineet. Kylminä ja viimaisina päivinä se myös lämmittää ihanasti. Keittojen kehittelyssä vain mielikuvitus asettaa rajoja.
Useimmiten, kun olen joutunut miettimään, mitä ruokaa laittaisin, että nälkäiset saisivat ruuan nopeasti eteensä, kokkailun tuloksena on syntynyt keitto.
Jääkaapin vihanneslokerossa ja pakastimessa on tavallisesti sen verran erilaisia vihanneksia ja kuivakaapissa liemikuutioita, että jo niistä syntyy jonkinlainen keitos.
Jos haluaa ruokaisampaa, voi vilkuilla, löytyisikö höysteeksi lihaa tai kalaa tai jotakin soveliasta juustotuotetta.
Keitto on mainio ratkaisu myös isomman porukan ruokkimiseen. Hyvä on kuitenkin tietää etukäteen, että pöytään on tulossa tavallista enemmän väkeä, niin voi varustautua muillakin aineksilla kuin jääkaapista löytyvillä tähteillä.
Isoihin keittoihin voi etukäteen keittää itse liemen: lihaliemen luisista lihoista tai kalaliemen ruodoista ja muista soveliaista perkeistä. Kun kumpaankin yhdistää niihin sopivia kasviksia ja viimeistelee sopat tuoreilla yrteillä, syöjien tyytyväisyys on yleensä taattu.
Keitot ovat myös helppo tapa lisätä kasvisten käyttöä. Suositeltu puoli kiloa kasviksia täydentyy kuin huomaamatta, kun esimerkiksi lounaskeitossa on reippaasti sipulia, porkkanaa ja lanttua.
Suosituksissahan ei ole edellytetty, että päivittäinen kasvisannos on rouskutettava raakoina kasviksina. Keitto on siis hyödyllistä tässäkin mielessä.