”Kunnon suola” ratkaisi karjalanpiirakkakisan – thaimaalaissyntyiselle voittajalle maistuvat myös muikut ja karjalanpaisti

Karjalanpiirakassa tärkeintä on maku, linjaa taipalsaarelainen mestarikondiittori Sukanya Parkkima.

”Kuoren rapeus on makuasia, mutta sopiva suola on tosi tärkeä, etenkin perunapiirakassa.”

Maku ratkaisi voiton myös Karjalan liiton piirakkamestaruuskisassa, jonka Parkkima 23.3.2024 voitti.

”Kaikilla oli tosi kauniit piirakat, mutta tuomarit tykkäsivät, että minulla oli ’kunnon suola’”, kertoo ensimmäistä kertaa kisaan osallistunut Parkkima.

Piirakoiden teko on käsityötä, ja siksi Sukanya Parkkimalle mieluisaa.  Kuva: Mikko Nikkinen

Kilpailussa annetaan pisteitä piirakan ulkonäön ja maun lisäksi työtavasta.

”Eli tehdäänkö yksi piiras kerrallaan, vai työvaihe kerrallaan”, Karjalan liiton perinnetoimikunnan puheenjohtaja Kirsi Limatius kertoo.

Parkkima on oppinut piirakoiden tekemisen työpaikallaan Kahvila Aleksandrassa Lappeenrannassa, missä hän on työskennellyt noin 1,5 vuotta.

”Tykkään tehdä käsillä ja piirakanteko on myös käsityötä.”

Kisaan hänet houkutteli työkaveri Sinikka Torkkeli-Lahti, joka sijoittui kisassa toiseksi. Kolmanneksi naisten sarjassa tuli Heli Kangas-Viinikainen.

Kotona Parkkima keskittyy enemmän makeaan leivontaan, jossa hän on myös kilpaillut. Erikoisalaa ovat kakut ja konvehdit. Lisäksi hän on ollut mukana Suomen kokkimaajoukkueessa.

Suomalaiset perinneruuat maistuvat 13 vuotta sitten Thaimaasta muuttaneelle Parkkimalle hyvin.

”Karjalanpaisti on tosi hyvää. Ja tykkään myös muikuista”, nainen kertoo.

Piirakoiden täytteistä suosikki on riisi. Piirakan päälle sopii hyvin perinteinen munavoi tai esimerkiksi graavattu lohi.

Karjalanpiirakkakilpailu herätti Limatiuksen mukaan mukavasti kiinnostusta, vaikka osallistujia oli hieman niukasti, esimerkiksi miesten sarjassa vain kolme. Sen voitti Peter Sandås.

Paikallinen ruokakulttuuri on nyt vahvasti esillä Itä-Suomessa Taste of Saimaa -brändin ja Saimaa European Region of Gastronomy 2024 -juhlavuoden kautta.

Ruokaperinne luo mahdollisuuksia myös matkailulle. Hankejohtaja Sari Kaasisen mukaan matkailun osa-alueista ruoka- ja kulttuurimatkailu kasvavat eniten.

”Kertaakaan 20 vuoden aikana en ole törmännyt tällaiseen mediahuomioon”, kertoi viestintäasiantuntija Rauno Jussila Etelä-Savon maakuntaliitosta.

Karjalanpiirakka voidaan toteuttaa myös vegaanisena ja gluteenittomana. Viestintäasiantuntija Rauno Jussila kuvasi erilaisia piirakoita Honkavaaran perinnepihalla Joensuun Hammaslahdessa.  Kuva: Terhi Torikka

Piirakoista ja ruokakulttuurista keskusteltiin Puhetta piirakasta -seminaarikiertueella maaliskuun lopulla.

”Kaikkia piirakoita tarvitaan, niin käsin tehtyjä kuin teollisiakin”, Kaasinen linjasi Joensuussa.

80 miljoonaa karjalanpiirakkaa vuodessa valmistavan Pielispakarin toimitusjohtaja Erkki Timonen kertoi, että kysyntää riittää, mutta kisa on kova.

Yrityksen tiloihin Nurmekseen on tulossa pian kone, joka valmistaa 16 000 piirakkaa tunnissa.

Piirakoiden lisäksi karjalaiseen leivontaperinteeseen kuuluvat muun muassa erilaiset pyöröt ja kukkoset.  Kuva: Terhi Torikka

Myös artesaanityön arvostus kasvaa, kertoi liperiläisen Kotileipomo Sorsan Maria Karpathakis.

Hän muistutti myös, ettei perinneleivonnaisten tekeminen vaadi suomalaisia sukujuuria. Suomalais-kreikkalaisen perheen yritys työllistää paljon maahanmuuttajia.

”Ruoka on myös yksi tapa juurruttaa maahanmuuttajia Suomeen”, totesi Pohjois-Karjalan Marttojen toiminnanjohtaja Heli Hjälm.