Rapusaalisnäkymät vaikuttavat lupaavilta - ravustuskausi alkaa ensi lauantaina

"Hyvältä näyttää, kommentoi tutkija Esa Erkamo Luonnonvarakeskuksesta Päijänteen rapunäkymiä". Hän oli tiistaina koeravustamassa Padasjoenselällä. Varsinainen ravustuskausi alkaa lauantaina kello 12.

Rapuja näyttäisi Erkamon mukaan tulevan oikein hyvin, ja lisäksi koemerroista löytyi kaikenkokoisia yksilöitä.

"Kaikki olivat kovia eli kuoret oli vaihdettu pääosin jo aikaa sitten. Mukana oli muutamia naaraita, joilla oli poikasia tai munankuorien jäänteitä. Jäänteet kertovat, että naarailla on ollut poikaset, jotka ovat kuitenkin jo lähteneet pois. Osa naaraista menee kuorenvaihtoon lähiaikoina", Erkamo kertoi.

Kuorenvaihtoon menevät ravut voivat siten olla pois ravustuskauden alkupuolen saaliista, mutta kaiken kaikkiaan kausi näyttää Erkamon mukaan lähtevän hyvin käyntiin ainakin Päijänteen tyyppisissä vesissä.

Rapujen kasvuun vaikuttaa vesien lämpötila eli mitä lämpimämpi vesi on, sitä nopeammin ravut kasvavat. Mutta liian lämminkään vesi ei ole ravulle mieleen. Rajana on Erkamon mukaan noin 22 astetta. Tämän yli mentäessä saksiniekat hakeutuvat syviin vesiin hakemaan viileämpää vettä.

Erkamon mukaan rapujen kasvuun vaikuttaa tänä vuonna se, että kasvukausi alkoi varhain ja vedet lämpenivät nopeasti.

"Tietysti koko kesän lämpötilat vaikuttavat, mutta kevät antoi ainakin hyvät edellytykset pitkälle kasvukaudelle."

Jos loppukesäkin on lämmin, ravut kasvavat tavallista enemmän. Ne saattavat Erkamon mukaan myös vaihtaa kuortaan yhden kerran normaalia kesää enemmän. Yleensä koiraat vaihtavat kuortaan kahdesti ja naaraat kerran.

Ravustajien kannattaa muistaa, että täplärapu on määritelty haitalliseksi vieraslajiksi. Niitä ei saa istuttaa edes sellaisiin vesistöihin, joissa niitä on jo ennestään. Kiellolla halutaan ehkäistä täpläravun sekä sen mukana kulkevan rapuruton leviäminen.

"Täpläravun valtaamat Etelä- ja Keski-Suomen vesistöt ovat kaikki rapuruttovesiä. Täplärapuhan kantaa ruttoa aina, joten siinä mielessä rapurutto on vakiinnuttanut asemansa eteläisessä Suomessa", kertoo tutkija Jouni Tulonen Luonnonvarakeskus Lukesta.

Harvinaistuneita jokirapuja on vielä Itä- ja Pohjois-Suomen vesistöissä.

"Suuntaus on jo pitkään ollut se, että jokirapukantoja on harvemmassa ja harvemmassa ja kannat ovat heikompia. On siinä ja siinä, että jokirapu saatetaan pikapuoliin laittaa uhanalaisten lajien listalle", Tulonen sanoo.

Vuosittain täplärapuja pyydetään 2–3 miljoonaa ja jokirapuja alle miljoona yksilöä.