Nämä tekijät johtivat Kyrön ahdinkoon ja irtisanomisiin – toimitusjohtaja: ”On vaikea nähdä ihmisten pettymys”

Isokyrössä toimiva, varsinkin ginistään ja viskeistään tunnettu Kyrö Distillery Company ilmoitti tiistaina saaneensa elokuun lopulla aloitetut muutosneuvottelut päätökseen. Säästötarve oli vuositasolla noin kaksi miljoonaa euroa. Yhtiön muutosneuvottelujen myötä Kyrö irtisanoo neljä työntekijää ja lomauttaa koko henkilöstön kuukaudeksi ensi vuoden alussa.

Kyrö Distillery Companyn toimitusjohtaja Jouni Ritola kertoi MT:lle, että pääsyy muutoksiin on Euroopan huono taloustilanne.

”Selkeä myynnin heikkeneminen näkyy myös meillä. Edelliseen vuoteen verrattuna olemme myynnissä jäljessä. Lähtökohtana on toki kasvaa, mutta nyt kun inflaatio jyllää, eikä myynti vedä samaa tahtia, mennään käytännössä alaspäin”, Ritola toteaa.

”Eurooppa on tässä eniten keskiössä ja erityisesti Saksassa tuntuu olevan vaikea hetki juuri nyt. Aasiassa ja Yhdysvalloissa emme ole nähneet samanlaista muutosta.”

Kyrön tärkeimmät vientimaat ovat Saksa, Iso-Britannia sekä Yhdysvallat. Ritola näkee USA:ssa suurta potentiaalia ruisviskin viennille. Vaikka Yhdysvalloissa myynti ei ole laskenut Euroopan tapaan, ei USA:n myynti kompensoi tilannetta niin, että talousvaikeuksilta vältyttäisiin.

Vaikka tilanne on ollut tänä vuonna taloudellisesti Kyrölle vaikea, uskoo Ritola, että vaikeammat ajat ovat vasta edessä.

”On vaikea ennakoida, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta talouden kokonaiskuvaa katsoessa uskon, että olemme muutosten osalta etupellossa. Uskon, että vaikeat ajat ovat yleismaailmallisesti vasta edessä. Siinä mielessä on hyvä, että reagoimme jo nyt ja saimme nämä asiat päätökseen.”

Tilanne on Kyrölle sekä henkilökohtaisesti Ritolallekin todella vaikea. Yritys oli valmistautunut kasvuun, mutta kun tilanne muuttui melko nopeastikin, muuttui yhtiön kustannusrakenne liian kovaksi.

”On ihan mielettömän vaikea käydä näitä keskusteluja, kun näkee sen ihmisten pettymyksen. Silloin kokee konkreettisesti vastuunsa työnantajana”, Ritola toteaa.

Kyrö Distillery Companyn toimitusjohtaja Jouni Ritola uskoo ruisviskin tulevaisuuteen Suomessa. Kuva: Veera Rislachius

Kyrön toiminta perustui vielä muutama vuosi sitten perheajatukseen, jossa kaikki työntekijät olivat yhtä Kyrö-perhettä. Ritolan mukaan tästä ajatuksesta on pyritty eroon, ja työtä sen eteen on tehty puolitoista vuotta. Tämä johtuu siitä, että perheajattelulla on myös huonoja puolia.

”Jos puhutaan perheestä, ei siitä silloin noin vain lähdetä. Perhe on aina osa sinua tietyllä tavalla ja tunneside saattaa muodostua jo liiankin vahvaksi. Sen takia olemme kääntäneet ajatusta perhekeskeisyydestä yhteisöllisempään suuntaan. Olemme yhteisö, ja vaikka olemme tosi läheisiä, olemme silti työyhteisö mieluummin kuin perhe”, Ritola kertoo.

Kyrön tuotteisiin on monen ollut varmasti vaikea olla törmäämättä. Jopa aggressiivinen markkinointi on tuonut tulosta myös ulkomailla, mutta tietysti lukuisilla palkinnoilla on ollut oma vaikutuksensa kiinnostukseen brändiä kohtaan.

Markkinointiin on panostettu Kyröllä jo alkuajoista lähtien, osin suurellakin budjetilla.

”Olemme käyttäneet rahaa markkinointiin. Olemme halunneet lähteä tekemään kansainvälistä kuluttajabrändiä. Elintarvikevienti on hyvin perinteisesti sitä, että odotetaan, että joku tulee hakemaan tuotteesi. Me olemme taas halunneet lähteä aktiivisesti tekemään ja rakentamaan omaa brändiä ulkomaille sekä viemään tuotteitamme kuluttajille nenän eteen”, Ritola avaa taustoja.

Ritola kertoo neuvotteluiden olleen vaikea paikka myös yrityksen johdolle. Kuva: Christoffer Björkulund

Muutosneuvottelujen takia markkinointia ja budjetteja allokoidaan osin uusiksi. Ritolan mukaan systemaattinen vuosien työ tuottaa kuitenkin hedelmää pitkällä aikavälillä.

”Tämän päivän panostukset eivät välttämättä vaikuta suoraan tämän vuoden tulokseen. Hyöty voi näkyä hyvin pitkällä aikavälillä. Erityisesti viskin kohdalla puhutaan niin sanotusta long gamesta eli pitkästä pelistä. Viskitislaamoa ei kannata lähteä rakentamaan, jos havittelee nopeita voittoja”, Ritola sanoo ja jatkaa:

”Mielestäni olemme oppineet aivan valtavasti ja olemme ottaneet aina parhaat keinot käyttöön. Kun mennään kohti selvää taantumaa, jossa mitatustikin hyvästä työstä huolimatta myynti ei nouse, niin täytyy olla kykyä ottaa investointeja alas ja todeta, että pitää edetä vähän maltillisemmin.”

Juomien myyntimäärien laskusta huolimatta Ritolalla on vahva luotto kotimaisten tisleiden kysynnälle. Ritola kertoo Kyrön olevan profiloitunut todella hyvin premium-alkoholia valmistavana tislaamona.

”Meillä on 1,5 miljoonaa litraa viskiä varastossa kypsymässä. Isot investoinnit sekä tuotantolaitokseen että varastoihin ja tynnyreihin ovat jo takana. Olemme monessa tuotekategoriassa mukana: ginissä, viskissä, ja likööreissä. Tammikuussa tulee uusi lanseeraus, joka laajentaa edelleen tuotekategoria-ajattelua”, Ritola paljastaa.

Ritola uskoo vahvasti suomalaisen alkoholin ja elintarvikkeiden vientiin. Oikeat keinot viennin toteuttamiseksi pitää kuitenkin löytää ja juuri markkinointiin panostettava. Tuotteen tarvitsee erottautua edukseen, jotta se löydetään.

”Jos valmistaisimme viskiä samalla tavalla kuin skotlantilaiset, en tiedä, olisiko se riittävän erilaista kuluttajille. Nyt valmistamme kaikki tisleemme suomalaisille tosi tutusta, turvallisesta ja perinteisestä rukiista. Haluamme tuoda rukiin vahvemmin viskikategoriaan. Siinä on tarpeeksi erottautumiskeinoa, sillä koko ruisviskikategoria on maailmalla tosi pientä.”

”Kun on tällainen selkeä kulma, ymmärrämme, että kuluu paljon aikaa ennen kuin se lyö läpi. Siihen voi mennä kymmeniäkin vuosia, mutta kun se tapahtuu, olen ihan varma, että viskinvalmistuksesta tulee suuri teollisuudenala täällä. Olemme yrittäneet saada pohjoismaista kulmaa tähän laajemminkin, koska uskomme, että tässä on suuri mahdollisuus. Tietysti aika lopulta näyttää sen.”