Sosekeittoa pula-ajan pöytään
Satavuotisjuhlavuonna Maaseudun Tulevaisuus katsoo kuukausittain, mitä Suomessa on syöty eri vuosikymmeninä. Ensimmäinen katsaus alkaa kitsastellen, sillä 1910-luvun lopun polttava ongelma oli ruuan riittävyys.
Hapankaalisosekeiton voi tarjota myös perunalimpun sisältä. Kuva: Jaana KankaanpääKun Maaseudun Tulevaisuus ensimmäisen kerran näki päivänvalon vuonna 1916, Suomessa oli ruokapula, jota sisällissota pian pahensi.
Maaseudulla elettiin enimmäkseen luontaistaloudessa. Päivään kuului kuusi ateriaa, joista kolme oli lämmintä. Kasviskeitot, marjat, kala ja nuukaillen käytetty liha olivat arkiruokaa.
Vuosisadan alussa viljaa syötiin vuodessa noin 200 kiloa asukasta kohden, mikä on melkein kolme kertaa enemmän kuin nykyään. Eniten käytettiin ruista. Peruna oli yleistynyt 1800-luvulla ja kiilannut ohi nauriin ja lantun. Herneitä, kaalia, papuja ja hiukan myös sipulia kului patojen äärellä. Porkkana ja punajuuri olivat vasta tuloillaan.
Perunalimppu
Hapankaalisosekeitto
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat