Suomalaisen sian suosimiseen on useita syitä, yksi merkittävimmistä on sen ruokintakaukalon sisältö – "Kinkku on oikeasti kossupossu"
"Ei pidä paikkaansa, että sialle syötetään sitä, mitä ihmiset voisivat syödä. Sikoja ruokitaan Suomessa ohra-valkuaisrehulla, joka on elintarviketeollisuuden sivuvirtaa, kuten Altialta jäävää ohraa", perustelee Soile Käkönen.
Suomalaisia sikoja ruokitaan elintarviketeollisuuden sivuvirroilla ja rehulaatuisella viljalla, joka ei kelpaa ihmisten ruuaksi. Kuva: Sanne KatainenHKScanin ravitsemusasiantuntija Soile Käkönen saa joulukinkun syömisen vaikuttamaan lähes ympäristöteolta, kun hän perustelee, miten suomalaista sianlihaa voi syödä hyvällä omallatunnolla.
"Kun puhutaan lihansyönnistä, globaalit ja Suomen asiat menevät iloisesti sekaisin", Käkönen on huomannut.
Käkönen luettelee toistakymmentä asiaa, miksi kannattaa suosia suomalaista lihaa. Näitä ovat muun muassa vähäinen torjunta-aineiden ja antibioottien käyttö, vähäinen soijan käyttö, lannan saanti maanparannusaineeksi ja nurmien hyödyntäminen.
Lihansyönnin yhteydessä puhutaan myös vesijalanjäljestä, joka Suomessa ei ole ongelma, koska meillä vettä riittää.
Hiilijalanjäljestä puhuttaessa mainitaan useimmiten ruoka, vaikka ruuasta koituu vain noin viidennes hiilijalanjäljestä. Asumisen, liikenteen ja ryhmän "muut" hiilijalanjälki on ruokaa suurempi.
"Mutta tätä ryhmää ´muut´ ei käsitellä juuri lainkaan", Käkönen kritisoi ja muistuttaa, että kaikkien pitää syödä elääkseen, mutta kohdassa muut saattaa olla asioita, jotka eivät ole elintärkeitä.
Käkönen huomauttaa myös Luken tutkimuksesta, jonka mukaan lihansyönnin jättäminen pienentää ruuan hiilijalanjälkeä 30 prosenttia, mutta samalla ruokavalio siirtyy nojaamaan tuontituotteisiin.
"Eikä pidä katsoa pelkästään hiilijalanjäljen suuruutta, sillä se ilmoitetaan yleensä sataa grammaa kohti. Kasviksille sata grammaa on piiperrys, mutta lihalle normiannos."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat