Aivotutkija varoittaa äärimmäisistä ruokavalioista: Rasvaa tarvitaan hermosolujen ja soluyhteyksien rakennusaineiksi

Joulunpyhien jälkeen monella alkaa elämäntaparemontti. Kuntokeskusten parkkipaikat täyttyvät ja ruokavaliota rukataan terveellisemmäksi.

Muutoksella voi pyrkiä muuhunkin kuin painonhallintaan. Hyvä vaihtoehto on miettiä elintapojaan aivojen terveyden kannalta.

Ruokailutottumustemme suurin ongelma aivojen kannalta on liian pitkistä ruokailuväleistä johtuva verensokerin heittely, sanoo aivotutkija Minna Huotilainen. Jos verensokeri ei pysy tasaisena, aivot eivät voi toimia.

Huotilainen ottaa esimerkiksi nälkäisen kolmevuotiaan. Lapsi ei ymmärrä puhetta, ennen kuin on saanut ruokaa. Vaikka aikuiset pystyvät säätelemään tunnetilojaan lasta paremmin, periaate on sama.

Kun verensokeri laskee, aivotoiminnan taso heikkenee. Korkea verensokeri taas väsyttää ja aiheuttaa motivaation puutetta.

"Aamupalan jättäminen pois on huono trendi", Huotilainen huomauttaa.

Hän kuvaa tyypillisen tilanteen työpaikoilla: Ihminen ei ole syönyt aamupalaa, aamupäivä on kiireinen, eikä hän ehdi lounaalle ajoissa. Kun vihdoin ehtii, hän saa eteensä kasan pastaa.

Väsymys, joka lounaan jälkeen iskee, on käsin kosketeltava. Verensokeri on humahtanut pilviin.

Verensokerin heittelyllä voi olla myös hetkittäistä väsymystä kauaskantoisempia seurauksia. Se edesauttaa kakkostyypin diabeteksen puhkeamista.

Kun syö neljän tunnin välein jotain, saa tarpeeksi usein ruokaa verensokerin ylläpitämiseksi, Huotilainen sanoo.

Ruokarytmin lisäksi on syytä miettiä, mitä syö. Huotilainen varoittaa äärimmäisistä ruokavalioista.

Se, ettei syö ollenkaan rasvaa, voi haitata oppimista, Huotilainen antaa esimerkin. Rasvaa tarvitaan hermosolujen ja soluyhteyksien rakennusaineiksi sekä soluyhteyksien nopeuttamiseen. Se tarkoittaa oppimista.

Oppimista ei tapahdu vain koulussa, Huotilainen huomauttaa. Työelämä ja eläminen yhteiskunnassa ovat jatkuvaa uusien asioiden omaksumista.

Rasvoissa kannattaa suosia kasvis- ja kalanrasvoja. Jos rasvan määrä mietityttää, vähentäminen kannattaa aloittaa eläinperäisistä rasvoista. Ne lisäävät riskiä verisuonten tukkeutumiselle.

Aivojen kannalta on oleellista, että niiden pienet verisuonet pysyvät auki.

Ruokavalion rasvoilla on roolinsa myös masennuksen oireiden hoidossa. Kasvi- ja kalarasvat auttavat lievittämään masennuksen oireita.

Monet, joilla ei ole masennusdiagnoosia, oireilevat, Huotilainen sanoo.

"Oireilu maksaa työpaikoilla ja kouluissa. Se näkyy huonompana elämänlaatuna."

Ruokavalinnat ovat vain osa aivojen hyvinvointia. Uni ja liikkuminen ovat tärkeitä aivoille siinä missä hyvinvoinnille muutenkin.

Huotilainen kehottaa piipahtamaan talven valoisana aikana edes hetkeksi ulos. "Vaikka on pimeää, ulkona on kuitenkin valoisampaa kuin sisällä."

"Tupakkatauoissa on kaikki muu hyvää, paitsi tupakka. Ne ovat säännöllisiä, niillä käydään ulkona ja niihin liittyy sosiaalinen kanssakäyminen."

Huotilaisen mukaan uuden vuoden lupaus aivoille voisi olla: "Haluan panostaa aivojen hyvinvointiin niin, että tankkaan aivojani yhtä suurella tarkkuudella kuin autoani. Varmistan, että tankissa on aina jotain, ja ostan aivoille parasta polttoainetta."

"Aivot ovat mielestäni kalliimpi kuin auto. Niiden huoltoon voisi panostaa enemmän", aivotutkija sanoo.

Huotilainen sanoo kuitenkin olevansa iloinen ja kiitollinen siitä, miten suomalaisten ruokavalio on muuttunut. Muutos 1960-luvulta lähtien on ollut nopea, ja sen suunta oikea.

Fakta: Minna Huotilainen

Aivotutkija, kasvatustieteen professori Helsingin yliopistossa

49-vuotias

Asuu Helsingissä

Sai keväällä Helsingin yliopiston J. V. Snellman -tiedonjulkistamispalkinnon

Lue myös: Syökö lapsesi porkkainoita vai sipsejä?