Särjen suomut ja mäti voitaisiin jalostaa arvokäyttöön
Kalagelatiinin tuontia voitaisiin Luonnonvarakeskus Luken mukaan korvata kotimaisella, särkikaloihin pohjaavalla tuotannolla.
Särkikaloja on takavuosina pidetty roskakaloina, mutta niistä jalostettujen tuotteiden kysyntä on kasvussa. Kuva: Kari SalonenSärkikalojen suomut ja sivusaaliina nostettavat kalat, varsinkin lahnat, olisivat lupaavia kotimaisen kalagelatiinin raaka-aineita, kertoo Luonnonvarakeskus Luke.
Kalagelatiinia käytetään varsinkin kylmissä ruuissa. Siitä voi myös valmistaa biohajoavia kalvoja ja geelejä, joita voi käyttää elintarvikkeiden päällystämiseen ja kapselointiin.
"Särjen suomuista tuotetut kalvot ovat osoittautuneet lujuudeltaan varsin hyviksi. Geelit ovat myös laadukas proteiinin lähde, ja niitä voidaan käyttää elintarvikkeiden rakenteen muokkaukseen", tutkimuspäällikkö Sari Mäkinen kertoo Luken tiedotteessa.
Särjen mäti puolestaan on osoittautunut lupaavaksi elintarvikkeeksi, joka sisältää runsaasti D-vitamiinia ja proteiinia.
"Särjen mädissä on yhtä paljon proteiinia kuin punaisessa lihassa, kolesterolin määrä on verrannollinen kananmunaan ja tyydyttymättömiä rasvahappoja on runsaasti. Lisäksi haitta-aineiden pitoisuudet jäävät huomattavasti alle raja-arvojen", Mäkinen luettelee.
Luken mukaan kotimaisten luonnonkalatuotteiden kysyntä on kasvussa.
Suomen kalakauppatase on toistaiseksi syvästi alijäämäistä. Tuonnin arvo ylittää viennin arvon 350 miljoonalla eurolla.
Luke tutki yritysten kiinnostusta korkean lisäarvon kalatuotteisiin. Kiinnostusta löytyi monilta toimialoilta kosmetiikasta elintarvike- ja lemmikinruokateollisuuteen.
Luke alkaa seuraksi pilotoida kalagelatiinin valmistusta teolliseen mittakaavaan sopivaksi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat