Liha on julkisessa ruokailussa lähes aina suomalaista – kasvisruoka kuitenkin rokottaa kotimaisuudesta

Lihan, maitotuotteiden ja kananmunien kotimaisuusasteen arvioidaan olevan julkisissa hankinnoissa yli 90 prosenttia. Luvut selviävät Maa- ja metsätalousministeriön teettämästä ja Motivan tekemästä kyselystä.

Perunan osalta kotimaisuusasteen arvioitiin olevan myös lähes 90 prosenttia. Noin puolet vastaajista arvioi marjojen kotimaisuusaseen olevan yli 90 prosenttia.

Eniten kirittävää olisi palkokasvien kotimaisuusasteessa. Vain 11 prosenttia vastaajista arvioi kotimaisuusasteen olevan yli 90 prosenttia tässä tuoteryhmässä.

Yli puolet vastaajista arvioi lihavalmisteiden kotimaisuusasteen olevan yli 90 prosenttia.

Kyselyssä selvitettiin julkisten ruokapalveluiden tuottamien aterioiden kotimaisuusastetta, vastuullisuutta sekä ravitsemuslaatua.

Taneli Varis Motivalta huomauttaa, että kotimaisuusasteen arviointi on voinut olla organisaatioille haastavaa, sillä monessa organisaatiossa voidaan seurata vain kokonaiskuvaa.

Myös lähiruoka nousi selvityksessä esille. Lähiruokatavoitteita oli asetettu aktiivisimmin Etelä- ja Pohjois-Savossa. Lähiruoassa korostuu varsinkin leipä, peruna ja juurekset.

Kaksi yleisintä tuotetta (leipä ja peruna) ovat pysyneet samana vuoden 2018 kyselyyn verrattuna. Vuoden 2022 selvityksessä juurekset kiilasivat marjojen ja hedelmien ohi.

Myös luomuruoka on nostanut päätään, ja sen lisäämisen tavoitteissa oli kasvua edelliseen vuoden 2018 kyselyyn verrattuna. 40 prosenttia vastaajista kertoi, että omassa organisaatiossa oli asetettu tavoitteta luomu-ruoan lisäämiseksi, kun vuonna 2018 näin oli tehty 25 prosentissa vastaajaorganisaatioista.

Aktiivisimmin luomutavoitteita oli asetettu Pohjanmaalla ja Uudellamaalla. Luomutuotteista eniten hankittuja ovat maito- ja viljatuotteet. Myös marjat ja hedelmät olivat melko korkealla listauksessa.

Vastaajista 59 prosenttia kertoi, että organisaatiossa on asetettu ruoan osalta ympäristötavoitteita, kun 36 prosenttia vastasi, ettei tavoitteita ole asetettu. Hiilijalanjäljen pienentämisen tavoitteiksi mainittiin muun muassa kasvisruokien kehittäminen sekä punaisen lihan vähentäminen. Punaisen lihan käytön vähentäminen on vastausten perusteella yleisempää kuin vuonna 2018.

Tulosten julkistustilaisuuden yhteydessä järjestettiin myös asiantuntijapaneeli. Paneeliin osallistuivat Mikkelin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pirjo Siiskonen, Espoo Cateringin asiakaspäällikkö Regina Ekroos, Mikkelin kaupungin palvelujohtaja Mia Hassinen ja Raisio Food Solutionsin myyntipäällikkö Minna Ottavainen.

Kaikki panelistit olivat panneet merkille, että koronan ja Ukrainan sodan vuoksi kotimaisuuden arvostus on lisääntynyt heidän asiakkaidensa keskuudessa.

Lisäksi tuotteiden toimitusvarmuudelle annetaan aiempaa enemmän painoa. Se suosii kotimaista, sillä tuontituotteiden saatavuus ei ole aina taattua.

Kyselyn vastaajista 71 prosenttia kertoi vähentäneensä vuoden sisällä punaisen lihan käyttöä ruokailussa. Punaista lihaa oli korvattu joko vaalealla lihalla tai kasviksilla. Lihaproteiinin vaihtaminen kasviksiin tarkoittaa monesti kotimaisen korvaamista ulkomaisella.

Ongelmana on, että kotimaisten kasviproteiinien saatavuus oli paneelin mukaan toivottua heikompaa.

”Ei ole tarkoitusksenmukaista lisätä ulkomaisen kasviproteiinin käyttöä. Pitäisi käydä keskustelua tuottajajärjestön kanssa ja kannustaa suomalaisia viljelijöitä lisäämään niitä tuotteita, joista Suomessa on puutetta”, Pirjo Siiskonen Mikkelistä sanoi.

Myös muut panelistit jakoivat huolen kotimaisten kasviproteiinien saatavuudesta. Raision Minna Ottavaisen mukaan Suomessa tuotetulle herneproteiinille olisi esimerkiksi odotettavissa kovaa kysyntää.

Kotimaisen kalan lisääminen on panelistien mukaan onnistunut osittain siksi, että uusia valmisteita on tullut markkinoille. Esimerkiski suomalaisesta järvikalasta tai Itämeren silakasva valmistetut tuotteet ovat helpottaneet kotimaisen kalan käyttöä julkisessa ruokailussa.