Yhdysvalloista kopioitu ruokaympyrä sisälsi aikanaan eksoottisia tuotteita – ”Ei sellaisia ruuan säännöstelyn aikaan Suomessa nähty”
Ravitsemussuositukset heijastelevat niin tiedettä kuin ruokakulttuuriakin.
Ruokaympyrä on vähitellen mukautettu suomalaiseen ruokatarjontaan. Kuva: Jaana KankaanpääVäestönneuvonnassa on jo vuosikymmeniä ollut tapana havainnollistaa ruokasuosituksia mallien avulla, kertoo yliopistonlehtori Kaija Rautavirta Helsingin yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta.
Ensimmäinen kuvalliseen muotoon puettu ruokasuositus oli ruokaympyrä 1940-luvun lopulla. Se pohjautui vuosikymmenen alussa julkaistuun yhdysvaltalaiseen esikuvaan nimeltään Basic 7 eli ”perusseitsikko”.
Atlantin takana ruokaympyrässä oli seitsemän lohkoa, joista kaikista suositeltiin syötävän tietty määrä annoksia päivittäin. Varhaisin Suomessa julkaistu ruokaympyrä oli suora kopio amerikkalaisesta esikuvastaan.
”Siinä oli suomalaisille vieraita ruoka-aineita, kuten parsaa, melonia ja artisokkaa. Ei sellaisia ruuan säännöstelyn aikaan Suomessa nähty”, Rautavirta toteaa.
Vähitellen ruokaympyrää mukautettiin suomalaiseen ruokatarjontaan, kulttuuriin ja makuun sopivaksi. Suomessa ympyrän lohkot numeroitiin yhdestä kuuteen, ja ykköslohkoon pääsivät maitotuotteet. Ympyrässä ei tosin sanottu, että maitotuotteita pitäisi nauttia eniten.
”Vaikka ruokasuositukset ja niiden tueksi laaditut mallit pohjautuvat tieteeseen, ne heijastelevat myös ympäröivää ruokakulttuuria”, Rautavirta muotoilee.
Jotkin suosituksiin liittyvät aiheet näyttävät pysyvän muuttumattomina vuodesta toiseen. Jo 1950-luvulla kansaa kehotettiin syömään enemmän vihanneksia, hedelmiä ja marjoja sekä vähemmän rasvaa ja sokeria. Myös valkoisen viljan kulutus täysjyvärukiin kustannuksella herätti jo tuolloin huolta.
”Tällaisia viestejähän saamme lukea edelleen”, Rautavirta huomauttaa.
Ruokaympyrä oli Suomessa käytössä ainoana ravitsemussuositusten kuvallisena mallina vuoteen 1998 asti. Sotien jälkeisen ajan mallia ei tietenkään säilytetty sellaisenaan vuodesta toiseen, vaan elintarvikevalikoiman kasvaessa sitä päivitettiin säännöllisesti.
Ravitsemussuositukset on 1980-luvulta asti julkaissut Valtion ravitsemusneuvottelukunta, ja vuodesta 2005 lähtien terveellistä ravitsemusta on havainnollistettu kolmiolla.
Kolmion leveän pohjan ja samalla terveellisen ruokavalion pohjan muodostavat vihannekset, hedelmät ja marjat. Kolmion seuraavaksi leveimmällä kohdalla keikkuvat esimerkiksi täysjyvävilja ja peruna.
Kolmiota ylöspäin edetessä maininnan saavat esimerkiksi kasviöljyt ja vähärasvaiset maitotuotteet, seuraavana siipikarja ja kala ja toiseksi ylimmällä tasolla punainen liha ja kananmuna. Kolmion kapeassa kärjessä keikkuvat esimerkiksi suolaa, kovia rasvoja ja lisättyä sokeria sisältävät tuotteet, joita ei kannata suuressa määrin mutustella.
”Uusia suomalaisia ravitsemussuosituksia ryhdytään lähiaikoina valmistelemaan, ja aika näyttää, millaisin mallein niitä tullaan havainnollistamaan”, Rautavirta tiivistää.
- Osaston luetuimmat
