Suomalaisen ruuan päivää vietetään nyt neljättä kertaa.
Nautavastaisuus harmittaa Ruokatietoyhdistystä – Suomalaisen ruoan päivä haluaa nostaa vastuullisesti tuotetun, kotimaisen ruuan arvostusta
Suomalaisen ruoan päivään kutsutaan mukaan koko kansa. Ruokatietoyhdistyksen järjestämän ja Hyvää Suomesta -alkuperämerkin allekirjoittaman päivän tavoitteena on nostaa kotimaisen ruuan arvostusta ja vaikuttaa kulutustottumuksiin.
Suomalaisen ruoan päivää voi juhlistaa syömällä hyvin. Naudanlihassa ruoho jalostuu kustannustehokkaasti hyväksi proteiiniksi, muistuttaa Anni-Mari Syväniemi. Kuva: Jaana KankaanpääSuomalaisen ruoan päivää juhlitaan sunnuntaina 4.9. Pääviestinä on ”Me ruokaketjun ammattilaiset katamme pöytäsi oman maan antimilla”, kertoo Ruokatiedon toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi.
Vaikka maatalouden kustannusongelmat ovat kärjistyneet suoranaiseksi kriisiksi, Syväniemen mukaan kotimaista ruokaa riittää edelleen, sillä omavaraisuusasteemme on korkea.
Hän on kuitenkin huolissaan tulevaisuudesta. Jos maatalouden kriisi pahenee, on riski, että Suomessa ei kohta ole enää tuottajia. Sitä kautta suomalaisen ruuan asema on uhattuna.
”Kun ruuasta puhutaan niin paljon, toivoisin, että arvostus tuntuisi tuottajan rahapussissa ja sydämessä.”
Suomalainen ruoka on erityisen tärkeää juuri nyt – neljännen kerran järjestettävänä Suomalaisen ruoan päivänä – kestävyyden vuoksi, korostaa Syväniemi. Luonnonolot mahdollistaisivat nykyistä suuremman ruuantuotannon, ja se tulisi hänen mukaansa hyödyntää.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät helleaaltoina maailmalla, mutta iso osa suomalaisten vesijalanjäljestä muodostuu tuontituotteista. Tuotteita tuodaan myös alueilta, joilla vettä ei ole riittävästi.
”Tarvitseeko kaikkea olla kaiken aikaa saatavilla?” Syväniemi haastaa pohtimaan.
Kysymys kannustaa kuluttajia ja ruokahuollosta vastaavia tahoja ratkaisuihin, joilla valtaosa elintarvikkeistamme tuotettaisiin lähialueilla. Syväniemi ei siis ole kieltämässä appelsiinien ja kahvin ostamista.
Hän ohjaa pohtimaan, miten puhumme kotimaisesta ruuasta.
Hän on harmissaan esimerkiksi nautavastaisuudesta, sillä naudan historiallinen merkitys hengissä pysymiselle on merkittävä ja nautakarja jalostaa ruohon hyväksi proteiiniksi kustannustehokkaasti.
Syväniemen mukaan paikallinen ruokajärjestelmä on kestävin tapa tuottaa ruokaa.
Hyvää Suomesta -merkillä yritykset allekirjoittavat kotimaisen tuotteen, jossa sekä työ että raaka-aineet tulevat Suomesta. Ruokatieto Yhdistykseen kuuluu suomalaista ruokaketjua edustavia yhteisöjä teollisuuden, kaupan ja maatalouden alalta.
Yhdistys toimii terveellisen, turvallisen ja kestävästi tuotetun ruuan eteen. Julkisuudessa näkyy enimmäkseen kärjekäs keskustelu, joissa tuottajat ja kauppa vääntävät hinnoista, kertoo Syväniemi. Hänen mukaansa ruokaketju pelaa kuitenkin kokonaisuutena yhdessä.
Sunnuntaina kannustetaan kokoontumaan yhteiseen pöytään syömään suomalaista ruokaa. Kuva: Jaana KankaanpääSuomalaisen ruoan päivä on ennen kaikkea tiedotuskampanja, jolla pyritään lisäämään kotimaisten elintarvikkeiden arvostusta. Kampanja kannustaa yksittäisiä ihmisiä, järjestöjä ja yrityksiä juhlimaan kotimaista ruokaa.
Mukaan pääsee niinkin helposti kuin julkaisemalla ruokajuttuja sosiaalisessa mediassa aihetunnisteilla #SuomalaisenRuoanPäivä tai #HyvääSuomesta. Ravintolat voivat esimerkiksi kertoa tuotteidensa alkuperästä.
Kotimaisen ruuan arvostus kohoaa pienten asioiden voimasta. Syväniemi on huomannut, kuinka kotitarveviljely ja perinteiset taidot, kuten säilöntä, ovat lisänneet suosiotaan.
Vaikka yksin niillä ei suomalaista ruokaa pelasteta, ruuan arvostus nousee, kun ihmiset näkevät tuottamiseen ja säilöntään vaadittavan työn ja taidon määrän.
Suomalaisen ruoan päivää voi jokainen juhlistaa mutkattomasti: porukalla pöytään ja nauttimaan oman maan parhaista antimista!
Lue myös:
Nämä herkut ruokatoimittaja aikoo laittaa pöytään suomalaisen ruuan päivänä
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
