Muita puutteellisin tuotetiedoin Candytownissa myytyjä tuotteita. Kuva: Terhi Pape-Mustonen
Candytownin tuotteiden tiedoissa vakavia puutteita ‒ elintarvikekaupan laillisuuden valvominen on yhä vaikeampaa
Elintarvikkeiden tuotetietojen puutteet aiheuttavat allergisille vakavia riskejä. Niiden valvominen on kirjavassa kauppajoukossa yhä vaativampaa.Tilaajalle
Tuotetiedot pitäisi aina ilmoittaa suomeksi ja ruotsiksi. Näissä Pasilassa myydyissä sipseissä ne olivat vain kielellä, jonka Google Lens tunnisti japaniksi. Kuva: Terhi Pape-Mustonen, kuvanmuokkaus: Aatu Jaakkola22.1.202419:15
Kaikissa Suomessa myytävissä elintarvikkeissa pitää lain mukaan olla pakkausmerkinnät ainakin suomen ja ruotsin kielellä, Ruokavirasto ohjeistaa. Tästä huolimatta Helsingin Pasilan aseman Candytown myi joulukuun alussa Cheetos-sipsejä, joissa oli tuotetiedot vain japaniksi.
Tuotetiedot olivat puutteellisia myös muissa kioskin myymissä tuontituotteissa joulukuun aikana. MT osti tuotteita esimerkiksi 11.12. ja tarkisti tilanteen vielä 20.12., jolloin tuotetiedot puuttuivat yhä.
Allergia-, iho- ja astmaliitto ry:n asiantuntija Katariina Ijäs pitää tilannetta hurjana.
”Tuote on virheellinen ja aiheuttaa turvallisuuspuutteen, jos nämä tiedot puuttuvat. Näissä tapauksissa elintarvikkeesta vastaava yrityksen pitäisi ilmoittaa takaisinvedosta kuluttajille ja antaa ohjeet kuluttajille tuotteen palauttamiseksi ja hyvityksen saamiseksi.”
Candytownin toimitusjohtaja Tero Nurminen selittää tilannetta työntekijän virheellä. Hänen mukaansa tarrat ovat jääneet liimamatta tuotteisiin, mutta ne olisivat kuitenkin olleet saatavilla kassalta.
”On se ongelma ja selvä työtehtävien laiminlyönti”, hän vastaa.
Yhtiön verkkosivuilta tai muualta ei kuitenkaan löydy mitään tietoja tuotteiden takaisinvedosta.
”Pakkausmerkintöihin liittyviä pakkotoimia tehdään Helsingissä useita vuoden aikana.” Anne Kärnä
Helsingin kaupungin elintarviketurvallisuusyksikön tiimipäällikkö Anne Kärnä kertoo, että Helsingissä pakkausmerkintöjen valvominen on haastavaa.
”Meillä on paljon erilaisia myyntipaikkoja ja myös hyvin erilaisia toimijoita, joiden osaamistausta vaihtelee. Lisäksi myyntipaikkojen ja toimijoiden vaihtuvuus on suuri.”
Kioskit tarkastetaan ohjeistuksen mukaan kerran kolmessa vuodessa. Lisäksi tarkastuksia tehdään palautteiden ja valitusten johdosta.
”Toimijalle annetaan tietty määräaika korjata merkinnät kuntoon”, Kärnä kertoo.
”Tämän jälkeen tehdään kohteeseen uusintatarkastus ja katsotaan, onko merkinnät laitettu tuotteisiin. Mikäli ei, ryhdytään hallinnollisiin pakkotoimiin. Pakkausmerkintöihin liittyviä pakkotoimia tehdään Helsingissä useita vuoden aikana.”
Puutteellisia tuotetietoja esiintyy Helsingissä myös esimerkiksi etnisissä ruokakaupoissa, jotka ovat viime vuosien aikana yleistyneet voimakkaasti.
Candytownin toimintatapa on hyvin erilainen verrattuna esimerkiksi Lidliin, joka teki joulukuussa takaisinvedon Kinder -joulukalenterin osalta.
Syynä olivat epäselvät tuotemerkinnät. Tiedot oli kiinnitetty suojamuoviin taitetulla etiketillä, joka oli avattava ainesosien selvittämiseksi. Sinänsä tiedot olivat virheettömät.
Tuotetietojen kääntäminen ja tuotteisiin kiinnittäminen maksavat, samoin takaisinvedot. Lainsäädännön noudattamatta jättämisellä kaupan on siis mahdollista saada kilpailuetua.
Candytownin tuotteet, erilaiset karkit, sipsit ja muut naposteltavat ovat erityisesti lasten ja nuorten suosiossa. Pitkälle jalostetuissa tuotteissa raaka-ainelista on usein pitkä ja vaikeasti ymmärrettävä.
”Ilman pakkausmerkintöjä allergisen on aivan mahdoton selvittää, mitä tuote sisältää ja silloin on suuri riski, että allerginen voi saada tuotteesta vakavan allergisen reaktion”, Allergia-, iho- ja astmaliitto ry:n Ijäs korostaa.
”Tämä on iso riski kaikkien allergisten kohdalla, mutta tietysti erityisesti lasten ja nuorten kohdalla. Heidän terveydenlukutaitonsa ei välttämättä vielä riitä ymmärtämään sitä, että tuoteselosteen puute ei tarkoita sitä, että tuote ei voisi sisältää allergeeneja.”
Lapsi tai nuori ei myöskään todennäköisesti huomaa kysellä puuttuvien tuotetietojen perään tai viestiä niiden puuttumisesta eteenpäin.
He ovat kuitenkin markkinoinnille altis kohderyhmä, joka etsii elintarvikkeista uusia elämyksiä. Brändit tavoittavat heidät helposti ylikansallisilla somekanavilla, vaikka mainostettavat tuotteet eivät olisi turvallisia.
Esimerkiksi ”maailman tulisin sipsi” -haasteeseen liittyvä yksittäispakattu maissilastu tuli Suomen markkinoille ennen joulua, mutta ehti olla myynnissä vain muutaman päivän.
Ruokavirasto varoitti kuluttajia nauttimasta tuotetta, sillä tuotteen oli havaittu sisältävän vaarallisen korkeita pitoisuuksia kapsaisiinia. Kapsaisiini aiheuttaa polttavaa tunnetta ja suurina pitoisuuksina ihon ja limakalvojen ärsytystä.
Samantyyppisen tuotteen on uutisoitu liittyneen Yhdysvalloissa yhteen kuolemantapaukseen ja kolmeen vakavaan sairastumiseen. Kuollut lapsi oli 14-vuotias.
Haaste tulisen sipsin syömiseen on levinnyt TikTokissa.
Ruokaviraston ohjeet
Esimerkiksi seuraavissa allergeenivirheissä elintarvike pitää vetää pois markkinoilta:
• pakkausmerkinnöistä puuttuu maininta allergeenista
• pakkausmerkinnöissä on jäänyt mainitsematta allergeeni suomen tai ruotsin kielellä
• tuote on kontaminoitunut allergeenilla
- Osaston luetuimmat