Suomi on monella tavalla kestävän kasvinsuojelun edelläkävijä – EU:n huono lainvalmistelu oli tehdä siitä ongelman

Suomalainen puutarhatuotanto on eurooppalainen edelläkävijä kasvintuhoojien biologisessa torjunnassa. Siinä kasveja uhkaavia tuholaisia torjutaan ensisijaisesti niiden luontaisten vihollisten avulla kemiallisten valmisteiden sijaan. Muun muassa petohyönteisiä on käytetty kotimaisissa kasvihuoneissa vuosikymmeniä ja siitä on tullut meillä tuotannossa valtavirtaa. Samaan aikaan puutarhatuotannon jättiläinen, Espanja, luottaa torjunnassa yhä pitkälti kemiallisiin valmisteisiin. Vaikka espanjalaisissakin kasvihuoneissa on jo vähitellen ryhdytty hyödyntämään biologisia torjuntakeinoja, haitta-aineiden suositellut enimmäispitoisuuden ylittyvät sikäläisessä tuotannossa yhä moninkertaisesti. (MT 17.4.)

Osaltaan kasvinsuojeluaineiden vähäisiä käyttömääriä Suomessa selittää luontainen etu: pohjoisen viileillä seuduilla monet kasvintuhoojat eivät menesty yhtä hyvin kuin suotuisimmilla viljelyalueilla. Toisaalta Suomen edelläkävijyyden taustalla on syrjäinen sijainti ja pieni markkina-alue: koska maailman kasvinsuojeluainemarkkinoita hallitsevat agribisneksen jätit eivät ole olleet erityisen kiinnostuneita kohdistamaan tuotteitaan meidän markkinoillemme, suomalaisen puutarhasektorin on pitänyt löytää torjuntaan muita keinoja.

Sitäkään ei sovi selityksenä ohittaa, että meillä maa- ja elintarviketalouden puhtaus- ja tuotantovaatimukset ovat lähtökohtaisesti Etelä-Eurooppaa tiukemmat.

Edelläkävijyys oli kuitenkin käymässä Suomelle ongelmaksi, kun EU pyrki suitsimaan kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttöä torjunta-aineasetuksella. Siinä oltiin asettamassa yhtäläiset vähennysvaatimukset niin torjunta-aineiden suurkäyttäjille kuin Suomenkin kaltaisille, harkitun ja vähäisen käytön maille. Edelläkävijyydestään huolimatta Suomi ei olisi saanut vaatimusten suhteen helpotuksia.

Kasvinsuojeluaineiden käytön puolittamista vuoteen 2030 mennessä vaatinut asetusehdotus kaatui parlamentin äänestyksessä viime vuoden loppupuolella. Jos asetuksessa olisi otettu huomioon Suomen kaltaisten edelläkävijämaiden etumatka, asetus olisi ollut sekä kuluttajan että tuottajan etu. Valitettavasti sen kohtaloksi koitui huono valmistelu.